Uudenvuoden retki

Uudenvuoden retki

- Nämä talvet ovat ihan jostakin. Ei ole lunta pakkasesta puhumattakaan, mutta ennen oli toisin.

- Älä sinä Antti manaile. Mitä hauskaa on lumesta ja pakkasesta. Ei niistä ole kuin harmia ja vaivaa.

- Voi sitä niinkin ajatella, mutta jos mielessä on vaikkapa hauska ja vähän epätavallisempi uudenvuodenretki, niin kunnon talvi on tarpeen.

Hyvän retkipaikan löytäminen ei ole aivan helppoa. Aiempi retkeilijäpolvi kuitenkin tiesi parhaat laavun paikat sekä erikoiset luonnonmuodostelmat.

  Nimetön, Perselampi tai Ahvenlampi, sillä paikalla on monta hyvää nimeä. Aivan Vuorijärven lähitienoolla on pieni lampi, josta virtaa kovimmillakin pakkasilla sula puro. Sen lähellä on jääkauden aikana syntynyt kiviluodostelma jyrkän kallion kupeessa. Sinne oli rakennettu yöpymispaikka suuren kivipaaden alle.

- Antti hyvä, kuka hullu nyt menisi nukkumaan ison kiven alle. Jos se luiskahtaisi alas, niin kaikista tulisi pannukakkuja.

  Retkelle valmistauduttiin huolella. Pakkasimme vanhat Järvisen puusukset sauvoineen, kannantakaissitellä tietysti, polkupyörän tankoon narullaa kiinni. Reppuun puurotarpeet, valmista räiskäketaikinaa ja makkaraa. Leipää, teetä ja sympatiaa.

 Alkumatkan, reippaat viisitoista kilometriä, ajelimme ensin Jäppiläntietä ja käännyimme kohti Kivimäkeä. Siellä oli vanha harmaahirsinen talo, jonka jälkeen survoimme sukset jalkaan ja suunnistimme muutaman hiihtokilometrin päähän.

  Lunta oli lähes metri, mutta kunnon sukset eivät uponneet kovinkaan syvälle. Loppumatka piti taittaa jalkaisin hangessa kahlaamalla, sillä louhikko oli hiihtokelvotonta.

  Viritimme laavukankaan kivilohkareen eteen aukon peitoksi. Puiden rangoista sidottu laveri oli kunnossa ja sen edessä tasainen nuotiopaikka. Ensitöiksi keitimme teet. Vettä saimme purosta. Mikä ihme, että ulkona tee ja voileivät maistuvat erityisen herkullisilta.

  Valoisa aika kului polttopuiden teossa. Vanhat kaatuneet kelot olivat kuivia ja kannoista sai sopivaa sytykettä. Polttopuiden piti riittää koko yöksi. Lämpöä tarvittiin talvin pakkassäässä. Vaatteet, sukat ja saappaat piti myös kuivata.

  Uudenvuodenretkellä oli mukana myös muutama raketti. Sitten kuin taivas oli tähdistä kirkas ja ympärillä rikkumaton pimeys, laukaisimme raketit taivaalle vuoden vaihtumista juhlistamaan.

  Neljään pekkaan jaoimme kipinämikkovuorot. Jokaiselle tunti kerralla. Tulomatkan rasitukset painoivat sen verran jaloissa, että unta ei tarvinnut houkutella. Raittiissa ulkoilmassa unikin on syvempää. Nuotio ja makuupussi takasivat riittävän lämmön.

  Seuraava päivä meni kallioilla kiipeillessä ja lähilampien jäillä hiihdellessä. Ihmeteltävää riitti louhikon syvissä rotkoissa ja railoissa. Ruoka maistui: hernekeittoa, lettuja ja päälle makoisat teet.

  Kotimatkalla muistelimme edellisiä retkiä samaan paikkaan. Nyt, vanhempina ja viisaampina, osasimme ottaa mukaan sopivat varusteet. Nuotio ja tuli ovat tärkeitä. Ilman niitä ei talviretki onnistu.

  Kotona huomasin vaatteisiin tarttuneen tutun savun hajun. Se ei haitannut. Oli vain muistona hyvästä retkestä.

  Kyllä siinä koulumurheet ja arkiset huolet unohtuivat. Samalla tuli testattua omia selviytymistaitoja. Sitten joskus myöhemmin melkein nauratti, kun armeijan aikana piti mennä talvella kamiinalla lämmitettyyn puolijoukkuetelttaan.

- Antti hei. Vieläkö käyt talviretkillä?

- Vähiin ovat talviretket jääneet. Sopivaa paikkaakaan ei ole tiedossa lähitienoilla. Olisihan se kivaa käydä katsomassa missä kunnossa Vuorijärven laavu on. Luulen, että sinne pääsisi ainakin kesällä autolla varsin lähelle.

Nimettömän Kololla huhtikuussa 1973. Mainio retkipaikka kesällä ja talvella. Kolo sijaitsi suuren siirtolohkareen alla, jossa oli nuotiopaikka ja puista rakennettu nukkumalaveri. Kolon avoimen aukon eteen viritettiin laavukangas yön ajaksi. Sinne käveltiin tai hiihdettiin Kivimäestä muutaman kilometrin päästä pitkin metsiä ja hakkuuaukeita.

Joulukirje Christmas letter

                 Joulukirje ystäville

                Christmas letter

On aivan hiljaista. Yhtäkkiä voi kuulla joululinnun riemukkaan laulun. Lumivaipan alla nuokkuvat kuuset valpastuvat, ne alkavat hitaasti viestiä keskenään. Jotakin on tapahtumassa, se on ilmassa kaikkialla ja puut aistivat sen.Jotakin on tapahtumassa. Kaikki kuuset pienimmästä suurempaan jäävät odottamaan.

It's so quiet. At once you can hear a Christmas bird singing. Trees are suddenly awake, they begin slowly to whisper to each others and they are connecting to each others. Something is happening. All the trees are waiting.

          

Ja aivan oikein. Sieltä joulun hengettäret taas saapuvat kahden hevosen vetämässä reessä. Lumi alla jalasten vain laulaa lauluaan. Sitä samaa ikiaikaista sanomaa minkä joululintu aloitti. Kuuset kyllä  tunnistavat viestin, ne kuiskivat keskenään. Tytöt ovat tulossa.

And it is true. Christmas girls are coming with two horses. Girls are coming. 

          

Koko kylä herää vähitellen. Uudenlainen jännittävä tietoisuus leviää koko ympäristöön. Kuuset seuraavat hevosten hulmuavaa menoa metsiköstä toiseen. Tytöt ovat tulossa.

The whole village is waking up. Girls are coming.

             

Tonttu, tuo satoja vuosia vanha punahiippalakki metsänpeitosta aistii ensimmäisenä tulijat, nuo valon lähettiläät. Tonttu kuiskii satoja vuosia vanhoille suojaaville kuusille ympärillään valon airuitten tulosta. Metsä tietää nyt. Kaikki odottavat yhdessä. Tytöt ovat täällä. Tytöt ovat taas saapuneet.

An old elf knows the Christmas girls are coming. The forrest knows. All are waiting for. Girls are here.
               

Oi sinne kuusikon keskelle tytöt, toinen vaaliampi ja toinen tummempi toista, ovat jo hiihtäneet. He ovat nyt perillä, nuo punanuttuiset talven hengettäret tuomisineen. Joka joulu nuo luonnon  ystävät saapuvat metsään, tervehtimään kuusia ja kaikkia eläinystäviä pienimmästä suurimpaan. Joka joulu he tuovat lahjoja eläimille vuoden pimeimpänä aikana jolloin ravintoa on niukasti. Linnut syövät heidän kädestään. Luonto kuuntelee kummissaan tuota ihmeellistä kikotusta jota riittää ja riittää. Se on talventyttöjen puhetta ja nauramista.

Every year and every Christmas those friends of nature, Christmas girls, are coming to the forest to say hello to the trees and all the animals from the smallest to the biggest. And they come with presents. Every kind of food. Christmas girls are full of never ending laugh and speech and giggling. All the nature is listening to with wonder.

                     

         

                           
                 

Kaikki metsän eläimet ja tonttuvanha löytävät hyvin tiensä tyttöjen valitseman kuusen luo, sillä juuri sen kuusen yläpuolella loistaa kaikein suurin valo taivaankannella.

All the animals and the old elf find well their way to the Christmas tree of the forest cause the biggest light is shining above that tree.

            

Metsässä vaeltelee kelkkansa kanssa myös pieni poika, joka viattomuudessaan vielä aistii pikkuiset tontut ja pitää metsää ystävänään. Vanhemmilleen poika ei voi kertoa metsäseikkailuistaan, koska nämä vain peljästyisivät ja luulisivat hänen eksyvän metsän siimekseen. Mutta metsä on hänen luotettunsa. Joskus se ainoa. Kyllä poika tuntee nämä tienoot puineen ja polkuineen niin pienestä ettei sitä edes itse muista. 

There is also a little boy wandering aroud. Boy can feel the presence of the elves cause he is still so young and sensitive.

           

Tonttulan taloon ja Tonttulan kylään palailivat jo tonttuvanhatkin joulukuusineen.

The old elves are coming to the Elf house and the Elf village with their Christmas tree.

             
               

Tonttulan talossa saattoi myös kuulla joululintujen laulun ja talven tyttäret ojensivat tontullekin lahjan.

Winter's daughters were giving a present also for one little elf.

              

Pienin tonttutyttö Tonttulan talosta halusi lähteä talven tyttärien matkaan, koska tiesi että perillä odottaisi ikimuistoinen esitys: "Pähkinänsärkijä" ja koska hän halusi hetken viettää aikaa joulusieluisten punanuttuisten tyttöjen seurassa.

A little elf girl from Elf house wanted to go with daughters of Winter cause she knew that "Nutcracker" ballet was waiting there, and she just would like to be with the girls wearing red jackets.

               

Talven tyttäret saapuivat joulun talon pihapiiriin ja ripustivat  joulupuun oksille korinsa täynnä hedelmien paloja, siemeniä, pähkinöitä, jyviä, talia linnulle syötäväksi. Silloinkos lauloivat joululinnut riemuissaan.

And so it happened that Winter's daughters arrived at the House of Christmas and they put their presents laying for birds on the Christmas tree.

               

Niin saapuivat tytöt joulun taloon ja kaikki iloitsivat suuresti. Ja kaikkien heidän sydämiinsä metsä ravisto siemenensä seuraavaa kesää varten. Pihakuuset olivat saaneet joulun tyttärien tulosta viestin joululintujen laulussa.Nyt puut kurkistelivat uteliaina sisään joulun taloon. Talossa vallitsi kaikkialla hyvä tahto: niin hyvillä jotka eivät olleet niin hyviä kuin uskottelivat(mutta ei siitä tarvinnut mitään piitata) kuin pahoillakin, jotka eivät olleet pahoja lainkaan vaan vain elämän sattumuksien heittelemiä ja haavoittamia. Kaikki kuitenkin kantoivat valoa sisällään. Joulun valoa.

So girls arrived at the House of Christmas and everybody carries so much light in their hearts.

            
     

Maailman toisella laidalla tyttö nimeltä Justin näki valon jota joulun tyttäret luovat ympärilleen ja otti sen vastaan ja lähetti eteenpäin. Niin kuin oli tarkoitettu.

In the other side of the Earth,  girl named Justin just saw the light that Christmas girls were sending all over the world. And she sent the light forward. Justin knowns the light will be back to her sooner or later.

Justin oli oikeassa. Lumityttö otti viestin vastaan ja lähetti Justinille niin paljon joulun taikaa että hänen unelmansa kävisivät toteen.

Justin was right.  The Snow girl got her message, and  Snow girl sent to Justin so much Christmas magic that she'll live all her dreams true.

Kaukana pohjoisessa tyttö sai viestin joka tuli hänen postilaatikkoonsa maapallon toiselta puolelta tytöltä nimeltä Justin joka uskoi jouluun.  "Vie valon viesti kaikkeen maailmaan kaikkialle, tonttu lähteköön matkaan. Ei ole ketään, joka ei ystävän lämpöä tarvitse." Ja sen tyttö tekisi. Hän tunsi nämä tienoot. Tonttu kyllä auttaisi.  Niin tapahtui.  Hetken maailma oli yksi ja ehyt.

So far away in the Northern country one girl got message from the girl named Justin. "Send the light all over the world, take an Elf with you. There is no one who doesn't need friend's kindness. "
The girl from North will do as the message tell her to do. And the Elf will help her. And so they do. It was the moment when the world was one and only.

Yksi poro kuitenkin kyllästyi joulutouhuihin pahanpäiväisesti ja otti hatkat. Ho ho ho! 

One reindeer was so tired of all Christmas tryouts that he flied away. He is now coming to Jeanette to the other side of globe.

       Sen pituinen se. Pitäkää huolta.

        That is all there is to tell. Take care.