Juhani Grönlund (1944-2020): Muistonäyttely

 Jussi Grönlundin persoona herää eloon

Jussi Grönlundin Muistonäyttely Uudenkaupungin Kultuurikeskus Crusellissa 4.10.2021 asti

Juhani Mikael Grönlund syntyi Raumalla. Hänen isänsä oli ammatiltaan merikapteeni. 

Näyttelyn maalaukset ovat syntyneet Jussin asuessa Uudessakaupungissa. 

Monelle uusikaupunkilaiselle Jussin ikoninen, kookas hahmo tuli tutuksi, kun hänellä oli kesäisin tapana istuskella Rauhanpuistossa keskustelemassa tummansinisissä asusteissaan. Jotkut tiesivät että hän on omistautunut taiteelle, useat eivät. Kukaan ei ollut tauluja nähnyt. No, nyt näkee. 

Maalauksiin voi tutustua Uudenkaupungin Crusellissa arkisin klo 10-16, aina 4.10.2021 asti.

Maalaaminen oli Jussin intohimo vuosikymmenet, hän ei kuitenkaan halunnut julkisesti esitellä maalauksiaan, koska halusi maalausten jäävän auki muutoksille. Melko loppumetreille tämä periaate säilyi. 

Tyyli on vaikuttava väreissään ja muodoissaan ja väistelee edelleen määritelmiä. Pitää mennä itse katsomaan ja vaikuttumaan. Ne jotka Jussin tunsivat, tuntevat myös hänen läsnäolonsa hänen maalauksissaan, hänen elämän pituisessa intohimossaan, maalaamisessa. Loputtomasti vaikuttavia auringonlaskuja, muunnelmia veneistä, saariston luontoa. Sama näkymä alati muuttuvana, sama purjelaiva lukemattomina muunnelmina. 

Näyttely on  ITE-taiteilija Jori Tapio Kalliolan ja Jussin tyttärien Mi ja Li Grönlundin kokoama sekä hieno kunnianosoitus taiteilijalle ja hänen omistautumiselleen maalaamiselle.

Jussi Grönlund oli mieleenjäävä osa uusikaupunkilaista katuelämää. Kun häntä ei enää puistossa näkynyt, tiesi että nyt on jotakin tapahtunut. Tauluissaan hän yhä elää: kohta hän puhkeaisi puhumaan soljuvasti. Puhetta virtaisi mahtavalla bassolla kuin yhtä lausetta. Ja hän jatkaisi tajunnanvirtaansa täältä sinne ikuisuuteen. Puhuessaan hän säilyttäisi tinkimättömästi omat ajatuksensa. Taiteen takemisessään samoin.

Taiteilija Jori Tapio Kalliolan tekemä installaatio "Maalari" ystävästään Jussi Grönlundista hallitsee näyttelyn keskiosaa.

Juhani Grönlund, Auringon laskiessa 6

Tärkeä aihe Jussille olivat myös laivat, joista näyttelyssä on esillä useita erilaisia väritutkielmia.

Auringon laskiessa 4

Pilvet 3

Juhani Grönlund, Omakuva  (1990-luvulta)

Ilta 1

Männyt 2

Leppä, syksy

Soutuvene

Maalaus Vanhasta kirkosta

Villatavaratehdas 2

Laivatutkielma

Jori Tapio Kalliolan istallaatiossa Jussi istuu sivellin kädessä, naakka käsivarrellaan taas yhden laivamaalauksensa edessä. 

Taiteilijan elämää:  pensseleitä, maaleja, tupakkatarvikkeita, valokuvia elämän varrelta

Romanimies 1

Näyttelystä voi päätellä että laivat ja purjehtiminen olivat aina Juhani Grönlundin taiteen ja hänen elämänsä kesiössä.

Jussin tyttäret Mi ja Li Grönlund ovat tehneet hienoa työtä kootessaan näyttelyn Juhani Grönlundin taiteesta. Mi Grönlundin puoliso,  ITE-taiteilija Jori Kalliola on laatinut installaation "Maalari" Jussi Grönlundista. "Maalarin" ympärille on luotu näyttelyyn kokonainen ateljeemiljöö.

Auringon laskiessa 6

Lappi porot Kukkolankoski Levi Raattama Taatsin seita

 Lapinhulluus iskee

Kukkolankoski

Matkalla pohjoiseen poikkesimme Tornionjoen rannalla Kukkolankoskella kuvailemassa ja nauttimassa lohikeitot salaatin kera. 

Raattama

Lähdimme Raattamaan. Ajoimme noin 30 kilometriä Muonion tietä Leviltä. Kuljimme reittiä joka meni Ounas-Pallastunturin kansallispuistoalueen läpi Pallastunturin ja Pallasjärven välistä Raattamaan. Kuvasimme maisemia ja poroja, joita tuli vastaan jolkotellen pitkin tietä ja tienvieriä. Sitten kauppaan ostoksille sekä yhdelle Mika Kaurismäen elokuvan  Mestari Chengin kuvauspaikoista,  Raattaman Loimu-ravintolaan. Se ei tosin ollut vielä auki, mutta sisälle pääsimme kaupan kautta. Hyvää pitsaa sieltä olisi saanut, tiesivät paikalliset.

Raattamasta Leville

Tieva-Baari Pokan kylässä

Tieva-Baarissa oli sangen kansainvälinen meno. Englantilaispariskunta tuli porstuassa vastaan.

Poro näytti ystävällisesti tietä meille matkaajille, mutta kyllästyi sitten ja loikkasi metsään.

Taatsijärvi ja Taatsin seita

Taatsijärven rannalle pääsi Leviltä osin kunnostettavaa ja sorapintaista tietä pitkin Pokan kylän kautta. Kaikki vaivannäkö tuntui kuitenkin sen arvoiselta.  Kysymyksessä on vanha rotkojärvi, jonka rannalla kohoaa noin 11 metriä korkea Taansin seita, saamelaisten ikivanha palvontapaikka. Taatsijärvi kalliorantoineen olikin todellinen helmi, ajan pysäyttäjä ja seesteisen hiljaisuuden tyyssija Lapin luonnossa. Opasteen tietojen mukaan järven rantakalliot ovat 1,9 miljoonaa vuotta vanhoja. 

Yllättäen kaksi nuorta lenkkeilevää poroa jolkotteli vauhdilla suoraan vastaan kaistallamme, mutta  osasivat viime hetkillä väistää omalle puolelleen tietä. Näytti siltä, että porot nauttivat aiheuttamastaan hämmingistä ja vauhtinsa hurmasta.

Levin alppikylän raitilla

Majailimme Levin alppikylässä. Huoneen, johon sisältyi myös sauna, keittiö ja parveke, oli vain kivenheiton päässä torilta ja Levin rinteistä. 

Komeita poroja tiellä ja missä vain yhtäkkiä yllättäen

Porovaroitus

Porot eivät noudata mitään ihmisjärjen sääntöjä, vaan kulkevat miten tahtovat. Kotimatkalla takaa ohittelemaan porhaltanut pakettiauto löi äkkiä jarrut pohjaan ja kiilasi taaksemme kahden auton väliin. Kiireinen kuljettaja oli huomannut, että vastaan jolkotti vasenta kaistaa kaksi sarvipäätä. Takana ajanut, jo ohitettu lava-auton kuljettaja ei havainnut poroja ja ihmetteli äkillistä jarrutusta ja pakettiauton väliin kiilaamista valojaan vilkuttelemalla. Porot olivat ehtineet jo painella takaisin metsään.

Tällä matkalla näkyi poroja harvinaisen paljon. Ne herättivät ihmetystä ja ihailua meissä matkaajissa: kaikenikäisiä, monenkirjavia tai valkoisia, osalla komeat sarvikruunut tai värikäitä koristeita, osalla pienet sarven tyngät, pienimmät nupopäisiä. Lähtiessämme takaisin etelään, kauniit valkoiset porot ilmestyivät tien poskeen kuin viimeiseksi muistoksi Lapista.

Muuta tutkittavaa, kirjoja ja elokuva:

Hanna Apajalahti, Lappi pintaa syvemmältä. Matkailijan kulttuuriopas

Kalevi Leppänen, Lapinhullu. Tarinoita Lappiin rakastuneista

Rosa Liksom, Everstinna 

Mestari Cheng, Mika Kaurismäen elokuva

Mauno Niskanen, Niilo Oravainen - Lapin kuningas

Juha Pentikäinen & Risto Pulkkinen, Saamelaisten mytologia