Näytetään tekstit, joissa on tunniste #ystävyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste #ystävyys. Näytä kaikki tekstit

tiistai 19. huhtikuuta 2022

Nuoruudenystävät

 Sankaritar nuoruudesta

                                                       by Susanna Pihlaja
                                                       

Hän oli lukioajan ystävättäreni: itsenäinen, kaunis, älykäs, fiksu, tyylikäs, iloinen, syvällinen, herkkä ja minua vuotta vanhempi tyttö. Ihailin häntä yli kaiken.

Ystävälläni oli puolipitkä, kiiltävä, syvän ruskea tukka. Se välkehti niin kauniisti kun hän sitä sattui leiskauttamaan puolelta toiselle. Minullekin, minullekin! ajattelin. Mutta ei vain kasvanut eikä leiskunut silkkitukkani.

Parhaiten muistan hänestä syvääluotaavat keskustelut kevätiltoina kävellessämme, kuu ja tähdet taivaalla ja se punainen planeetta, Mars. Ystävälläni oli harvinainen kyky pukea sytyttävästi sanoiksi ajatuksensa ja tuntemuksensa aina syviin tunteisiin asti. Hän sai saman taipumuksen tarttumaan minuunkin. Keskustelukyvyssään hän oli ylittämätön. Kaikki mitä hän sanoi oli valmista ja kaunista. Halusin olla kuin hän. Taisin olla hänelle kade vähän kaikesta. Mitä enemmän häntä ihailin, sitä enemmän ajattelin olevani olevani ihan liiaksi hölmö ja juntti ystäväksi hänelle.

Kamuni suunnitteli itse vaatteitaan. Hänen äitinsä sitten ompeli ja toteutti ne. Huippuhienoja, täydellisesti istuvia, aistikkaan värisiä luomuksia niistä tuli. Minulle, minullekin! haaveilin. Muistan vieläkin ne haalarit, leveät lahkeet, paljaat varpaat. Tai oranssin ja mustan talvitakin isoine taskuineen, ja peijoonin takki istui kuin valettu. Huonompiosaista sattui.

Kaverini poikaystävä oli kundikaverini paras ystävä. Ja yhä he kaikki kolme kuuluvat toistensa elämään. Vuosikymmeniin en kuullut kaveristani mitään. Nykyään tiedän mitä ystävälleni kuuluu. Ystävistään kannattaa pitää kiinni. Ovat kultaa kalliimpia.

perjantai 24. helmikuuta 2017

Ystävyys

                                                  Ystävyyden lajit





Kaikenkarvaista ystävyyttä! Kerran minullakin oli ystäviä. Kaipaan heitä, jokaista. Ehkä siksi kulutan aikaani seuraamalla muitten elämää, muistelemalla, napisemalla itsekseni kaikesta. Ja sitä paitsi, Kulkuri koira valitsi minut! Kateellinen olen, jopa omalle eletylle elämälleni. Eniten sille.

Ystävyyksien lajitelma
1. Lojaali ystävä. Tämä on se joka päätti olla sinun puolellasi ja tekee niin. Ei tunkeile, on silti vierellä. Elää omaa elämäänsä. Osaa pitää suunsa supussa.




2. Lapsuuden tai nuoruuden ystävä. Hänet elämä lahjoitti sinulle jo nuorena. Jos olitte fiksut, osasitte pitää kiinni. Tietää mihin kaikkeen voit ryhtyä. Mutta haluaa pitää sinut silti elämässään.




3. Kirjaystävä. Tämän ystävän kanssa voin jakaa tärkeimmän harrastukseni kirjallisuuden. Mutta myös taiteen, teatterin, elokuvan, merkillisen projektin joka lähtee tyhjästä, mutta jatkuu vuosia. Musiikin, spontaanin seikkailunhalun. Mitä kulman takana on? Kuin lapsina, katsotte vain toisianne silmiin ja lähdette siitä paikasta selvittämään. Ystävä jonka löysit kirjallisuudesta tai muu ystävä jonka itse loit.





4. Samaa sukua. Voi olla ainoa maailmassa joka jakaa saman kieroutuneen huumorintajun tai filosofoi saman teorian tai tykkää sinusta koska tykkää sinusta.




5. Tähtiystävä. Hänet toi kohtalo tiellesi kummallisissa paikoissa, etukäteen ilmoittamatta. Lapsuuden riippusillalla, Kuopion torilla, Egyptin pyramideilla, Turussa liikennevaloissa, Tammelan puistotiellä. Mikään ei pidä kiinni, mutta jokin yhdistää. 





6. Ystäväsi yli rajojen. Naapurin koira, pikkulinnut pihallasi, lapsuuden elikot, delfiinit meressä. Pihapuu, kataja, tervaleppä, kuusi. Keltaruusu. Kotimeri. 
Iltatähti. Suojaava taivas. Vihreä, vaalenpunainen missä vain näetkin. Lempivaate, jonka pidät risaksi.
Poisnukkuneet jotka kuitenkin ovat läsnä muistoissasi, jossakin. 

Ja kaksoisliekit, nuo aikojen alusta yhteenkuuluneet, jotka kyllä aina tunnistavat toisensa ensi katseesta. Niin minäkin tein. Vaikka elämä sitten meidät erotti, kuulumme yhteen aina.