tiistai 28. huhtikuuta 2020

Antti ja Jack London

Jack Londonin matkassa 


Kirjaston hyllyiltä löytyi vielä niiden avoinna ollessa muutama Jack Londonin kirjoittama teos. Nythän koronarajoitusten vuoksi kirjastojen ovet ovat suljettuja. Itse asiassa kiinnostuin Londonin kirjoista uudelleen sitten nuoruusaikojen elokuvan "Erämaan kutsu" jäljiltä. Hänen tarinoitaan olisi mukava lukea. Tällä hetkellä elokuvateatteritkin ovat kokoontumisrajoitusten vuoksi suljettuja.
  Heti kirjan alussa muistellaan itse kirjailijaa ja hänen elämäänsä. Jack London syntyi vuonna 1876 San Franciscossa ja varttui Oaklandissa ja läheisillä pientiloilla. Olisi siis oiva työmies nykyisen poikkeusolojen Suomen maatiloille.

  Martin Edeniä pidetään Jack Londonin omaelämänkerrallisimpana teoksena. Sitä se pitkälti varmastikin onkin. Aivan tavallinen romaani ei ole, sillä siihen on nivottu sen ajan elämää monilta eri puolilta. Itse Martin Eden kertoo romaanissa samantyyppisistä hurjista ja vaarallisista kokemuksista, joita London koki nuoruudessaan.
  Kirjan juonta ei kannata paljastaa, mutta se lienee jotenkin ennakoinut myös Londonin omaa elämää, sillä mies kuoli varsin nuorena 40-vuotiaana vuonna 1916. Martin Edenin hän oli kirjoittanut seitsemän vuotta aikaisemmin.
  Ehkä kiinnostavinta kirjassa on Martin Edenin ikuisesti tuntuva kamppailu paremman elämän saavuttamiseksi. Kirja sopiikin hyvin korona-ajan klassikkolukemisiksi. Mitä Martin Edenille sitten tapahtuu kun kaikki kova työ tuo tulosta? Tässä tapauksessa ikuisesti aina vain palautetut käsikirjoitukset löytävätkin julkaisijansa ja Martin Edenistä tulee kuuluisa.
  Mies ei kuitenkaan ollut tyytyväinen. Kova raadanta oli jo takana mutta kaikki tuttavat ja lähisukulaiset pitivät häntä luuserina. Julkisuuden ja rahan myötä alkoi löytyä ystäviä ja päivälliskutsuja sateli. Martin Edenin kertaalleen jättänyt kihlattukin olisi halunnut takaisin.
  Kokiko Martin Eden loppuunpalamisen? Edes houkutteleva Etelämeri ja suuret suunnitelmat eivät riittäneet.



Jack Londonin Etelämeren seikkailuja sopii hyvin lukukaveriksi Martin Edenille. Etelämeren seikkailuja ilmestyi suomennettuna jo vuonna 1913. Jack London kuvaa teoksessa elämää trooppisilla saarilla. Niiden ihmisiä ja erilaisia olosuhteita sekä kohtaloita. Myös ystävyys on tärkeässä roolissa. 
  Novellimuotoiset tarinat ovat varsin lyhyitä mutta kiinnostavia. Erääänlainen katsaus menneeseen aikaan. Silloinkin ihmisiä riivasivat erilaiset luonnonilmiöt eikä elämä ollut palmun alla auringissa lekottelua edes matalalla Tyynenmeren Hikueru-särkällä - päin vastoin.