Antti lukee ja harrastaa golfia

 Seniorigolfarin lukuaarteet

Bob Toski - Jim Flick Täydellinen golfaaja

Kun kolmivuotias napero vaatii pääsyä ostoskeskuksen sisälle rakennetulle minigolfradalle, niin siihen on pakko myöntyä. Torontolaisen ostoskeskuksen golfradalle on kopioitu kuuluisia "oikeita" golfväyliä muistuttamaan lajin luonteesta. On vesiesteitä ja kaikkea muutakin. Innokas lapsi viihtyisi radalla vaikka koko päivän. Antti täyttää Kanadan matkan aikana 38 vuotta.

Kuluu muutama vuosi ja tämä kokemus jää itämään aivoihin. Antti päättää mennä läheiselle golfkentälle, jossa on muutama väylä sekä harjoittelualue. Voisihan tätä harrastaa mutta ei kai se enää tällä iällä onnistu, tuumaa nyt nelikymppinen Antti.

Syksyn harjoittelujen jälkeen on mahdollisuus lähteä ensimmäisille oikeille golfkierroksille. Sen jälkeen takana on jo useita golfkierroksia ja monenlaisia kokemuksia vuosien varrelta. Tasoitus laskee vuosi vuodelta omalle parhaalle tasolle lähes singeliksi. Eräänä myöhäissyksyn päivän syntyy myös golfissa tavoiteltava holari, kun pallo lähtee rullaamaan suoran lyönnin tuloksena keskelle reikää.

Kilpailuissa menestyminen lisää peli- ja harjoitteluinnostusta. Kirjahyllyn päälle on mukava saada kiiltävä pokaali, jonka kaiverruksesta voi tarkistaa kilpailuvuoden ja tuloksen. Antin paras seitsemällä alkava kierrostuloskin syntyy kisakuntoon viritetyllä kentällä hyvässä peliseurassa kuin huomaamatta. 

Talvisin hyvää verryttelyä on erilaisiin golfkirjoihin tutustuminen. Niistä saa monenlaista tietoa aina lajin historiasta pelaamiseen liittyvine vinkkeineen. Kaikkein kulunein kirja on Bob Toskin ja Jim Flickin kirja "Täydellinen golfari", jonka on toimittanut  Larry Dennis. Se on suomennettu vuonna 1992. Kirjassa on myös paljon havainnollisia valokuvia.

Dave Pelz Dave Pelz's Short Game Bible

Lähipelistä golfissa on kirjoitettu montakin teosta. Joulupukki toi luettavaksi erään tunnetuimmista eli Dave Pelzin lähipeliopeista kertovan Dave Pelz's Short Game Biblen. Lahja osui nappiin. Jo nimi kertoo sekä kirjoituskielen että teoksen kattavuuden. Yhdessä kirjassa riittää tutkittavaa ja luettavaa loppuelämäksi.

Onneksi golfissa termit ovat pitkälti lähtöisin englannin kielestä joten ainakin pääasiat pystyy lukemaan ja omaksumaan varsin helposti ja osuva kuvitus. Eri asia on sitten ottaa paksuhkon yli 420-sivuisen  ja hyvin kuvitetun lähipelioppaan tiedot ja opit omikseen. Aina voi keskittyä johonkin perusasiaan ja yrittää sitten toteuttaa sitä lähipelien harjoituspaikalla varsinaiselle golfkentälle menemättä.

Tällä tavalla voi itse kokeillen selvittää miten paljon tai vähän kirjassa esitetyt opit auttavat omassa pelissä. Perusteellisessa teoksessa ei tyydytä vain opastamaan itse pelisuoritusta. Taustalla on erittäin kokeneen kirjoittajan tutkimukset jotka tukevat hänen antamiaan neuvoja.

Teoksen opit sopivat erityisen hyvin myös seniorigolfareille sillä lähipelissä kysymys ei ole siitä kuinka pitkiä lyönnit ovat vaan pääasia on tarkkuudessa ja oikeassa tekniikassa. Onnistuneen lähipelin avulla lyöntejä voidaan säästää ja tulosta parantaa aivan kuin huomaamatta.

Steve Newell Golfopas                                                

Steve Newellin Golfopas Svingistä puttiin ja Nick Faldon Elämäsi svingi antavat kumpikin omalla tyylillään neuvoja ja opastusta golfiin laajemminkin. Selkeät kuvat ovat molempien kirjojen vahvuus. Faldo kertoo enemmän omasta urastaan ja omista oivalluksistaan pelinsä kehittämiseksi. Newellin kirja on perinteisempi golfopas. Molemmissa kirjoissa painotetaan perusasioiden tärkeyttä. Sen jälkeen on mahdollista paneutua yksityiskohtiin. Kirjoissa on myös sopivia harjoitteita kunkin osa-alueen kehittämiseksi ja omien virheiden korjaamiseksi myös erikoistilanteissa. Ainakin itse olen oppinut paljon molemmista kirjoista ja kokeillut niiden antamia ohjeita golfharjoittelussa ja pelissä. Suosittelen näitä kahta opaskirjaa niille jotka haluavat tehokkaasti kehittää pelitaitojaan. Oman alansa huippuja myös neuvoissaan.

Bagger Vance - viheriön legenda Elokuva

Elävistä kuvista voi saada hyviä vinkkejä moneen tarkoitukseen. Kuka onkaan sankari Robert Redfordin  ohjaamassa golf-elokuvassa Bagger Vance - viheriön legenda. Elokuvan hyviin puoliin kuuluu sen tarina, jota voitaisiin soveltaa moniin muihinkin urheilulajeihin. Golf sopii hyvin tähän vähän mystisen salaperäiseen kertomukseen.

Tärkeintä ei ole voitto vaan itse peli. Jos pallo liikahtaa paikaltaan kannattaa miettiä, onko syytä antaa itselleen rangaistuslyönti. Hole in one on seurausta siitä, että peli on hallinnassa vaikka onnella onkin siihen osansa.

Pääosien esittäjät Matt Damon, Will Smith ja Charlize Theron laitetaan välillä koville. Vähän leffassa kinataankin. Se miten todellinen peli on ja kuinka vakuuttavia näyttelijät, ei oikeastaan merkitse mitään sillä,  jokainen katselija löytää elokuvasta jotakin omaa kun seuraa tapahtumien kulkua ja jää miettimään tapahtumiin sisältyviä piilomerkityksiä. Elokuvan sanoma ei ole vanhentunut vaikka se on vuodelta 2000.

Yhdysvaltojen Savannahiin sijoitettuun golf-tarina on sijoitettu ensimmäisen maailmansodan jälkeisiin aikoihin. Golf-legendojen  Bobby Jones ja Walter Hagen sekä paikallisen golfissa kunnostautunut Rannulph Junuh osallistuvat Savannahissa järjestettyyn turnaukseen. 

Kaiken kukkuraksi myös rakkautta on ilmassa. 

Ja sotasankarin, kapteeni Junuhin sotatraumoihin juuttuminen etsii ratkaisuaan.

James Patterson Peter de Jonge Ihme 17. viheriöllä Romaani

Aivan erilainen lukuelämys on James Pattersonin ja Peter de Jongen "Ihme 17. viheriöllä". Kirja on suomennettu vuonna 1998 eli samana vuonna jolloin Antin omatkin golfpelit alkoivat.  Siinä seniorigolfari joutuu keskittymistä vaativiin tilanteisiin golfkentällä ja sen ulkopuolellakin. Kirjaan kätkeytyy myös omanlaisensa rakkauskertomus.

Kalle Virtapohjan kirjoittamassa "Golf, suuret turnaukset, suuret voittajat" vuodelta 2015 puolestaan tiivistää monien golfturnasten sekä pelaajien tiedot. Se on monipuolinen tietokirja golfin historiaan.

Jukka Paakki  Eljas Erkko Golfministeri Romaani

Vuonna 2023 ilmestynyt Jukka Paakkin romaani"Eljas Erkko, golfministeri" sisältää paljon erilaisia tietoa Suomessa syttyneestä golfinnostuksesta 1930-luvulta alkaen. Vaikka pohjana ovat todelliset tiedot ja tapahtumat niin ne on kiedottu yhteen kirjoittajan mielikuvituksessaan kutomalla fiktiolla. Ainoa lajissaan. Golfharrastajan oli pakko selvittää tämä kirja herpaantumatta loppuun. No muutama päivä siinä vierähti.

Alkaneen uuden golfkauden aikana Antin ajatuksena on jatkaa harrastusta. Ainakin alkukevään säät ovat peliä suosineet. Jokainen golfkierros on arvoitus ennen sen alkamista ja ihmettelyn aihe sen päätyttyä. Antin päivittäinen liikunta-annos tulee nautittua golfkierroksen yhdeksän tai kahdeksantoista erilaisen peliväylän aikana yksin tai sopivassa peliporukassa.

Antti lukee ja harrastaa

Vapaa-ajan rientoja ja liikuntaa 

Lukeminen on hauska harrastus. Kun on lähes koko ikänsä lukenut, niin sitä ei pidä mitenkään ihmeellisenä. Kun isosiskoni meni kouluun täytin neljä vuotta. Minua eivät sinne vielä huolineet, mutta samalla kun ekaluokkaa käyvä sisko opiskeli lukemaan päätin opetella tämän taidon ja sehän onnistui. Kun tuli aika mennä kouluun niin ihmettelin vain miksi pitää oppia tavaamaan vaikka osaakin lukea aivan sujuvasti.

Greta Garbo ja kirjoja hänestä

Kuluneen talvikauden aikana käteen sattui minulle outo kirja, joka kertoi näyttelijä Greta Garbon tarinan. Garbo on alun perin ruotsalainen Greta Gustafsson ja Amerikkaan muutettuaan hän vaihtoi sukunimekseen paremmin elokuvamaailmaan sopivan nimen Garbo. Hän syntyi 18. syyskuuta 1905 Tukholmassa Ruotsissa ja kuoli 15. huhtikuuta 1990 New Yorkissa Amerikassa.

Kuuluisuuden takia Garbosta on kirjoitettu useita teoksia. Ensimmäisenä käteen sattui Antoni Gronowiczin "Garbo". Vuonna 1990 suomeksi ilmestynut lähes 400-sivuinen opus on melko perusteellinen. Mukana on myös kuvia maailmantähden taipaleelta. Merkille pantavaa on, että Garbo ei halunnut että hänestä julkaistaisiin mitään kirjaa hänen eläessään.

Tietenkään tämä ensimmäinen kirja Garbosta ei rittänyt. Kirjaston uumenista löytyi lisää luettavaa. Niihin kuuluivat muun muassa Barry Parisin "Garbo - Suuri yksinäinen" (suomennettu vuonna 1994), Sven Bromanin "Greta Garbon omakuva" (suomennettu vuonna 1994) ja Anne Taraban "Salaperäinen Garbo" joka suomennettiin vuonna 1999.

Ihmeellisintä näissä kirjoissa ehkä on, että kaikissa niissä tuli esille vähän erilainen Garbo. Sen takia vain yhden kirjan lukemalla saa ehkä yksipuolisen kuvan tästä julkkiksesta. Täytyy muistaa että Garbo oli alle 20-vuotias kun hän pääsi tai joutui täysin uudenlaiseen elämäntilanteeseen. Garbo saapui suomalaissyntyisen elokuvaohjaaja Mauriz Stillerin kanssa junalla Los Angelesiin syyskuun alussa 1925. Sitä ennen parivaljakko joutui kuluttamaan aikaansa New Yorkin helteisessä kesässä sillä he saapuivat Atlantin yli Amerikkaan jo 6. heinäkuuta 1925.

Kirjoihin liitetyt monet valokuvat antavat lisävalaistusta Garbon elämään ja erityisesti hänen elokuvarooleihinsa. Pärjääminen erittäin kovassa elokuvamaailmassa ei ollut helppoa. Sen takia Garbo halusi varjella omaa yksityisyyttään mahdollisimman tarkasti. Siitä huolimatta elokuvayhtiöt halusivat levittää hänestä erilaisia keksittyjä rakkaustarinoita elokuvien markkinointia vauhdittaakseen.

Aquariuksen aikakirjat

 Irman matkassa sfääreihin

James Leo Herlihy

Maaliskuu on aina ollut taianomaista aikaa Irman elämässä, jo eilen helmikuun lopulla mollottivat taivaalla yhtä aikaa sekä Venus, Jupiter ja kuunsirppi. Planeetat lähentyvät toisiaan. Ja niin Irma muistaa 1970-luvun tajunnan räjäyttäjää, James Leo Herlihyä. Herlihy oli aikansa tabujen kimpussa ja taltioi ajan henkeä romaanissaan Aquariuksen aika (alkuteos The Season of the Witch, 1971). Kuuluisaksi James Leo tuli kuitenkin romaanillaan Midnight cowboy ja kirjasta tehdyllä elokuvalla. 

Aquariuksen aika

Aquariuksen aika taltioi nykyajasta katseltuna huvittavan tarkasti 60-luvun ilmiöitä. On 17-vuotias tyttö joka päättää lähteä biologisen isänsä etsintään pohjoisen Michiganista New Yorkiin. Matkaa taitetaan yhdessä pari vuotta vanhemman henkiystävän,  Johnin kanssa, joka on gay ja pelkää armeijaan joutumista, joka siis siihen aikaan tarkoitti osallistumista Vietnamin sotaan. Noustaan Grayhoundin bussiin, jossa kunnellaan Simon & Garlfunkelin "Americaa". Ystävyksille radiosta kuuluva musiikki tulkitaan merkkinä. Tie on oikea, karkumatka oiva ratkaisu ongelmiin.

Tytön biologinen isä on puolalainen opettaja ja pakolainen. Jotenkin tuntuu tutulta. Äiti on hurjana tytön karkureissusta. Mutta tyttö ja hänen ystävänsä ovat päättäväisiä. Matkalla kohti uutta elämää, uutta aikakautta. Tyttö taltioi matkaa päiväkirjaansa. Eletään vuotta 1969. Päähenkilö muistaa vielä hyvin riitelyn äidin kanssa Woodstockin musiikkifestareille osallistumisesta.

James Leo Herlihy on The Season of the Witchin kirjoittamisen aikoihin yli nelikymppinen ja tutustunut kommuunielämään samanhenkisten kanssa, sodanvastaiseen liikkeeseen ja muuttanut itsekin Michiganista New Yorkin kautta Floridan eteläkärkeen, Key Westiin, jonka koki sytyttävänä paikkakuntana. The Season of the Witch eli siis Aquariuksen aika jäi Herlihyn viimeiseksi romaaniksi hänen jatkaessaan matkaansa Los Angelesiin, Kaliforniaan. Lännessä James Leo Herlihyn ura jatkui näytelmäkirjailijana ja näyttelijänä.