torstai 8. kesäkuuta 2017

Ennen aurinkoa

                                           

                                       Sinä tulit  




Ennen aurinkoa sinä tulit minun, yksinäisimmän tykö.
Me, vaiti toisillemme
vain hymy joka kertoo tiedon.
Etkö sinä ole minun tuleni valo?
Eikö sinulla ole minun oivallukseni sisarsielu?
Yhdessä olemme oppineet nousemaan itsemme yli.
Pilvettöminä hymyilemään.
Ja kun minä yksin vaelsin,
ketä minun sieluni etsi öisin ja harhapoluilla?
Kun minä vuorille nousin,
ketä minä ikinä vuorilta etsin ellen sinua?
Kaikki minun vaellukseni ja vuorillenousuni:
hätää se vain oli.
Vain tahtoa lentää,
ja lentää sinuun.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti