lauantai 27. marraskuuta 2021

Joulukirjoja joulun odotukseen

 Irman jouluisia lukemisia

Jenny Fagerlund:  24 pientä ihmettä



Jenny Fagerlundin 24 pientä ihmettä sijoittuu Tukholman idylliseen joulun alusaikaan. Päähenkilö Emma kuitenkin pakoilee joulua. Traumaattisten kokemusten jälkeen läheiset yrittävät piristää ja auttaa Emmaa kaikin tavoin. Ärsyttää moinen. Kivoja pieniä ja isojakin toivon välähdyksiä kuitenkin ilmaantuu joulukuun edetessä. 

Tämä vuonna Irma ja Antti hamstrasivat ihania ja kummallisia,  riipiviä ja kauniita,  jännittäviä ja joulun historiaan uppoavia kirjoja itselleen ja toisilleen tuomaan hyvää joulumieltä tai muita virikkeitä jokaiseen joulukuun päivään tai iltaan tai aamuun. Niin se joulukin joutaa tulemaan heidän pirtteihinsä ennen kuin ovat mitään huomanneet.

Lapsuudesta tutut jouluvalot saivat Irman vähän riehaantumaan kaupallisen joulun juhlintaan. Yhdet valot pystytettiin seinälle salaa sätkimään ja muuttelemaan värejään. Ärsyttää moiset.


Ninni Schulman: Juhlimaan tulkaa



Ninni Schulmanin kirjassa Juhlimaan tulkaa nelihenkinen perhe tekee joulumatkaa Hagfors-sarjan päätösosassa perheen äidin vanhempien luo. Perillä odottaa järkyttävä yllätys. Tässäpä oiva jouludekkari jännityksen ystäville. Yllätystä ja käänteitä riittää ihan kunnes juonelliset langanpäät on solmittu. Hagfors-sarjasta tutut poliisit kuin myös toimittaja joka mieluusti osallistuu ja osuu rikosten selvittelyyn jo muitten toimijoitten edellä, kävi siinä sitten miten kävi. 



Veera Vaahtera: Tarpeeksi täydellistä



Kyllä suomalaisetkin osaavat kirjoittaa menevän ja ihmissuhdekieruraisen joulunodotusromaanin. Veera Vaahteran Tarpeeksi täydellistä tarttuu selvittämään avoimen suhteen päähenkilön eteen heittämää ongelmaa yhteisestä joulunvietosta kaikkien lähimpien kanssa. Pakahduttavia tunteita ja tasapainoilua tunneviidakossa luvassaa. Menkää mukaan, siinä säästyy paljolta, jos ei tee tätä kotona. Saa samat väristykset. Ja jouluongelmat ratkaistua.



Jouko Martikainen, Idän tietäjät





Emeritus professori Jouko Martikaisen kirjassa Idän tietäjät lähdetään ratkomaan Jeesus lasta kunnioittamaan saapuneiden itämaan tietäjien arvoitusta. Ensin aiheeseen käydään kiinni lähes kaikille tuttua Tiernapoikien laulunäytelmän tekstiä kerraten. 

Jouko Martikainen ratkoo arvoitusta itäisten vanhojen kirjoitusten pohjalta. Samassa kirjassa mietitään ja tutkitaan myös tähteä joka näytti idän tietäjille tietä Jerusalemista Betlehemiin Jeesus lapsen luo. Tähti pysähtyi juuri oikean talon kohdalle. Jännittävästi arvoituksiin löytyy mielenkiintoisia ratkaisuja.

Idän tietäjissä ivutaan vanhoja tekstejä, tähtitiedettä, evankeliumeja, vanhan testamentin ja lähialueiden uskontojen vaikutusta, vanhoja ennustuksia uudesta kuninkaasta , uudesta aikakaudesta. Valaistusta saadaan idän suunnalta. 




Tiina Laaninen: Hyvän mielen joulukalenteri. 24 lempeää tapaa valmistautua jouluun



Tiina Laanisen Hyvän mielen joulukalenteri tarjoaa runsaasti joulua edeltävälle ajalle ja monen ikäisille sopivaa mieluista puuhaa, ajateltavaa, ideoita. Hyvä joulumieli, se on tärkein. Tee oman näköisesi joulu.
 
Siitä se idea sitten lähti. Antti ja Irma rupesivat rakentelemaan pikkuisia joulupussukoita hoitokodissa asuvalle tädille. Riittää sitten puuhaa ja ihmeteltävää ikäihmisellä. Joulukuuhun rentouttavia ja hauskoja, tunteellisiakin hetkiä. Joku on muistanut. Muistaa hyvällä. 


Siri Østli Uusien alkujen joulukalenteri


Norjalainen Siri Østli on reipas joulunaluskirjatuttavuus. Päähenkilö Fien elämän peruspilarit romahtavat. Pohjois-Norjassa asuva Sara sisar toimittaa joulukalenterin tapaan Fielle lahjoja, eli tehtäviä joulukuun päiviksi masennukseen vaipuneelle sisarelle. Vähitellen Fie rakentaa omannäköistä, värikästä ja erikoista uutta alkua elämälleen. Norjalaisuus kiehtoo tässä hyvin rakennetussa jouluromaanissa, samoin yhteiskunnallinen ristiriitaisuus paljastuu ilman synkkää alleviivaamista. Joulun sanoma on kaikille. Vetävän vaihtelevaa ja paikoin samaistuttavaa  feelgoodia leipoutuu tällä joulureseptillä. 


Maja Lunde & Lisa Aisato: Lumisisko


Lumisisko-kirja ilmestyi joulupipareiden ja  kahvikupillisen jälkeen Antin eteen pöydälle. "Katsele kuinka hienoja kuvia ja miten vaikuttava tarina", sanoo kirjan Antin eteen lykännyt Irma. Ja Anttihan uppoutui Maja Lunden kirjoittamaan ja Lisa Aisaton kuvittamaan Lumisiskoon täysin.
Isot helppolukuiset sivut ja teksti. Värikkäät jouluiset kuvat. Vähitellen tarina aukeaa. Siinä seikkailee kohta yksitoistavuotias Aatto ja ystävänsä Heta kaikkiaan 24:ssä eri luvussa. Mystinen tarina joulun odotuksen ajasta. Miten tässä oikein käy, miettii Antti lukiessaan. Irma haluaa myös tietää kaiken mitä kirjassa tapahtuu. Kuvien kauneutta hämmästellään yhdessä.
Alun perin norjalainen kertomus sopii hyvin myös suomalaiseen maisemaan. Tarinassa on niin iloa kuin suruakin. Aaton kotona ei ole jouluisia koristeita mutta Hetan koti on sisustettu jouluiseksi viimeisen päälle. Mystisyyttä tuo erikoinen vanhushahmo, joka on aluksi pelottava mutta lopulta ratkaisu koko tarinaan.


Birgitte Weninger & Eve Tharlet: Tähtipuu ja muita joulutarinoita


Naapurin kaksoset ovat oppineet vierailemaan myös Antin luona, heillä on mukanaan Kahvila Babylonin Nalle-koira,  vieraiden vanavedessä askeltaa Antin tupaan myös talvesta hytisevä Irma. 
Kaikki vieraat tietävät että Antin luona on aina hyvät tarjoilut ja mainioita tarinoita kuunneltavaksi.

Jostakin kätköistään Antti kaivaa Weningerin ja Tharletin Tähtipuun ja muut yhteensä 24 joulutarinaa ja alkaa kertoa. Ensimmäisessä tarinassa kerrotaan myös mieluisista vieraista. Tytöt vähän herkistyvät ja Nalle-koira asettautuu punaiselle matolle kuuntelemaan. Tontut ja metsän väki vilistävät tarinassa.
Kun tarina loppuu tytöt saavat voisilmäpullia ja suklaista kaakaota kermavaahdon kanssa. Irma häärää tarjottimella herkut pöytään. Tytöistä hiljaisin toivoo että saisi vielä kuulla lisää. Yhdessä päätetään että huomenna jatketaan: niin riittää tarinoita aina jouluun asti. Tytöt saavat jatkaa itse tarinaa, lukutaito on niin uutta ja ihmeellistä. Supattavat että Nalle-koira saa tulla yleisöksi. Nalle heiluttaa häntäänsä. 


Niina-Matilda Kuusisto: Tonttuilua.  Pienille ja suurille tallustajille


Niina-Matilda Kuusiston kirjasta Tonttuilua saat yhä yhteyden haltijakansaan ja heidän ikiaikaiseen viisauteensa. Irma vain aukaisee kirjan ja kas siinä tonttujen viisaus seisoo milloin vain suuren tai pienen kulkijan pohdittavaksi.
Tänään tonttuilut avautuivat kohdasta 10: Suunnan näyttäjän tehtävä. Aina on asioita joissa voi toimia suunnannäyttäjänä ja aina on niitä joilta voi kysyä. Siinäpä Irmalle viisauden murunen kiteytettynä.
Irma kiittää tonttuja. Jokainen kyllä löytää tonttujen luo oman väylänsä.


Jouluromaaneita

Tänä vuonna Irma on ahminut läjäpäin jouluromaaneita romantiikan nälkään ja joulunodotuksen kohottamiseksi. Irma selostaa Antille tarinoiden kohokohdat, lukee pätkät sieltä täältä, välillä Antti  jopa lukaisee jonkun  jouluromaanin itsekin, mieluummin kuitenkin vanhoja jouludekkareita kuten Agatha Christietä tai Simenonia ja muita ihan oikeita romaaneita ilman joulukytköksiä. Ja Irma kyselee mitä kirjoissa on meneillään. 
On kuin varkain olisi kehitetty laji lukuintoisille jouluhömpän ystäville: jouluromaanit, täynnään suuria tunteita, huumoria, kuolemaa, vakavia ihmiskohtaloita, perheiden tai vaan muiden  sortinsakkien ihmissuhdesotkuja. Kauhean syvälle ei pureuduta, mutta kaikenlaista kyllä pistetään tapahtumaan. Usein löytyy samaistumispintaa tavistallaajallekin, siitä Irma on tarkkana, ei hän niitä joulutarinoita muuten viitsi ahmia. 
Joulumaisema kirjoissa on sopivan romanttinen, usein luminen. Voi olla jäinenkin. Jouluihmiset päätyvät yksiin vähin erin, samaan jouluiseen tilaan. 



Phillipa Ashley:  Unelmien joululoma



Englantilaisen romanttisen kirjallisuuden  lukijamagneetti, Phillipa Ashley vie kirjansa sankarittaren,  Krystlen toteuttamaan Unelmien joululomaa lapsuutensa muistoon joulukorttitalosta jylhiin Pohjois-Englannin järvimaisemiin. Nyt ei jahkailla, vaan henki on hiuskarvan varassa jo kirjan ensi lehdillä. Ihmissuhteen vatvominen alkaa myös melko nopeasti ja vauhtiin päästyään sitä lajia riittää mukavasti ihan loppupuolelle asti, Krystlellä kun näyttäisi riittävän vientiä vakipoikaystävän lisäksi myös vuokrakartanon,  Holly Manorin liepeillä. 
Unelmien joululomassa riittää jännitystä ihan loppusivuillee asti. Pääsee kurkistamaan romaanin ja Krystlen matkassa uskottavan asiantuntevasti myös joulukoristamisen maailmaan. Jylhät maisemat taas ovat omiaan avaamaan tarinaan vuoristopelastajien työtä sopivissa juonenkäänteissä. Vähän erilaista "Xmas feel goodia".

Francesca Hornak: Viikko on pitkä aika


Francesca Hornakin kirjassa vietetään joulun aikaan sijoittuvia päiviä karanteenissa perheen kesken. Ajankohtainen aihe, Liberiassa Haag-virus jyllää tässä ennen korona-aikoja kirjoitetussa romaanissa. Päähenkilöt tapaavat kuitenkin Englannissa. Perhe kokoontuu rapistuneeseen maalaiskartanoon joulun viettoon. Perheen lääkäritytär Olivia on ollut Liberiassa pelastustöissä taistelussa virusta vastaan. Nyt sitten kaikki perheenjäsenet joutuvat viettämään viikon ajan vain keskenään karanteenissa.


Sarah Morgan: Lumihiutaleiden alla


Vielä ehtii ennen joulua Sarah Morganin kansainvälisen bestseller-romaanin ja Kaila Greenin mukana Vermontiin,  lumen ja jään maahan sulattelemaan tämän työlleen omistautuneen, newyorkilaisen bisnesnaisen sydäntä lumiseen unohdettuun lomakartanoon ja entiseen eläväiseen matkailukeskukseen. 
Lomakeskus on jäänyt verkosto- ja nettimaailmasta syrjään ja samoin koko Snow Crystal Resort on päässyt jopa oman kylän ihmisiltä melkein unohtumaan. Vielä muistot kuitenkin elävät niiden sydämissä, jotka ovat kauan sitten kokeneet joulumaan Snow Crystalissa. 
Syntyy väistämätön kulttuurien ja persoonien törmäys kun Kaila ryhtyy newyorkilaisittain touhulla ja nykyajan konsteilla väsäämään markkinointia yritysmaailmassa menestyneelle Jackson O'Neilille, joka sattuu olemaan myös yksi Snow Crystal Resortin omistajaperheen kolmesta pojasta.
Entä haave perheestä, rakkaudesta? Pääsevätkö haaveet ja toiveet toteutumaan ja jos niin kenen?
Rentouttavaa lukemista jouluromantiikkan kiemuroissa Vermontin lumisissa maisemissa.


Annie Darling: Mistelin alla Bloomsburyn kirjakaupassa



Irman lukuhimo herää hänen lehteillessään Annie Darlingin Mistelin alla Bloomsburyn
kirjakaupassa -romaania. Tässäpä on kaikki mitä ihminen tarvitsee jouluun virittäytyäkseen: lähestytään verkkaisesti joulun aikaa, on toisiinsa epäluuloisesti suhtautuvat päähenkilöt, ja pussauskoppi Mistelin alla valokuvia itsestään ja toisistaan ottaville, kirjakauppa täynnään romanttista rakkauskirjallisuutta, on teehuone makoisine juomineen ja leivoksineen, asunto kaupan ylisillä jonne toisiinsa väkisin sotkeutuvat päähenkilöt voi sijoittaa höystettynä kiihtyvällä tahdilla kauppahuoneen  joulumyyntiin varustautuvalla hyörinällä.
Verkkainen alku kiihtyy kun tarinaan sotkeutuu uusia henkilöitä päähenkilöiden menneestä elämästä. Tuotevaroitus lienee paikallaan: "true lovee" sieltä pukkaa. Ja pientä klassikkohengen tynkää voi kuvitella sisältyvän päähenkilöihin, Mattie teehuoneen puolelta on  kipakka, Tom kirjakaupasta on älykkään sarkastinen. Siinä henkäys mister Darcya, pieni aavistus Heatcliffia toisaalta.
Jos laji maittaa, Annie Darlingin kertomuksia lontoolaisesta Bloomsburyn kirjakaupasta riittää.


Taina Latvala: Torinon enkeli


Taina Latvalan Torinon enkeli vie teoksen päähenkilön Italian Torinoon taiteilija residenssiin. Asunnon saaminen onnistuu helposti päähenkilölle, joka on kirjailija. Eletään joulunaikaa ja kirjailija joutuu kasvokkain monenmoisten elämänsä ratkaisemattomien päätösten kanssa. On mietittävä haluaako vai ei äidiksi, myös ihmissuhteet ovat mutkikkaita, eikä kirjoittamisesta tahdo tulla mitään. 
Välillä lukija pääsee tutustumaan Torinon maagiseen historiaan, majapaikan entisten vierailijoitten elämään vieraskirjan kautta ja tutustuu residenssin charmanttiin isäntään. Ja noin vain kirjailijan eteen ilmaantuu tyttö, joka näyttää olevan täysin yksin ja eksyksissä. 

Tarinasta on moneksi, lukiessa häilähtää mielessä autofiktio, aavetarina, jouluromaani, chic lit-kirjallisuus, kasvutarina. Kiehtova on Torinon enkeli kaikkine vivahteineen, kertomus avautuu moneen suuntaan, etsii kaiken aikaa monesta suunnasta totuutta tai edes hetken suvantoa etsintään. Tietä eteenpäin. 



keskiviikko 22. syyskuuta 2021

Juhani Grönlund (1944-2020): Muistonäyttely

 Jussi Grönlundin persoona herää eloon




Jussi Grönlundin Muistonäyttely Uudenkaupungin Kultuurikeskus Crusellissa 4.10.2021 asti

Juhani Mikael Grönlund syntyi Raumalla. Hänen isänsä oli ammatiltaan merikapteeni. 
Näyttelyn maalaukset ovat syntyneet Jussin asuessa Uudessakaupungissa. 
Monelle uusikaupunkilaiselle Jussin ikoninen, kookas hahmo tuli tutuksi, kun hänellä oli kesäisin tapana istuskella Rauhanpuistossa keskustelemassa tummansinisissä asusteissaan. Jotkut tiesivät että hän on omistautunut taiteelle, useat eivät. Kukaan ei ollut tauluja nähnyt. No, nyt näkee. 
Maalauksiin voi tutustua Uudenkaupungin Crusellissa arkisin klo 10-16, aina 4.10.2021 asti.

Maalaaminen oli Jussin intohimo vuosikymmenet, hän ei kuitenkaan halunnut julkisesti esitellä maalauksiaan, koska halusi maalausten jäävän auki muutoksille. Melko loppumetreille tämä periaate säilyi. 
Tyyli on vaikuttava väreissään ja muodoissaan ja väistelee edelleen määritelmiä. Pitää mennä itse katsomaan ja vaikuttumaan. Ne jotka Jussin tunsivat, tuntevat myös hänen läsnäolonsa hänen maalauksissaan, hänen elämän pituisessa intohimossaan, maalaamisessa. Loputtomasti vaikuttavia auringonlaskuja, muunnelmia veneistä, saariston luontoa. Sama näkymä alati muuttuvana, sama purjelaiva lukemattomina muunnelmina. 

Näyttely on  ITE-taiteilija Jori Tapio Kalliolan ja Jussin tyttärien Mi ja Li Grönlundin kokoama sekä hieno kunnianosoitus taiteilijalle ja hänen omistautumiselleen maalaamiselle.
Jussi Grönlund oli mieleenjäävä osa uusikaupunkilaista katuelämää. Kun häntä ei enää puistossa näkynyt, tiesi että nyt on jotakin tapahtunut. Tauluissaan hän yhä elää: kohta hän puhkeaisi puhumaan soljuvasti. Puhetta virtaisi mahtavalla bassolla kuin yhtä lausetta. Ja hän jatkaisi tajunnanvirtaansa täältä sinne ikuisuuteen. Puhuessaan hän säilyttäisi tinkimättömästi omat ajatuksensa. Taiteen takemisessään samoin.

Taiteilija Jori Tapio Kalliolan tekemä installaatio "Maalari" ystävästään Jussi Grönlundista hallitsee näyttelyn keskiosaa.



Juhani Grönlund, Auringon laskiessa 6

Tärkeä aihe Jussille olivat myös laivat, joista näyttelyssä on esillä useita erilaisia väritutkielmia.

Auringon laskiessa 4
Pilvet 3



Juhani Grönlund, Omakuva  (1990-luvulta)

Ilta 1

Männyt 2
Leppä, syksy

Soutuvene

Maalaus Vanhasta kirkosta


Villatavaratehdas 2

Laivatutkielma


Jori Tapio Kalliolan istallaatiossa Jussi istuu sivellin kädessä, naakka käsivarrellaan taas yhden laivamaalauksensa edessä. 



Taiteilijan elämää:  pensseleitä, maaleja, tupakkatarvikkeita, valokuvia elämän varrelta

Romanimies 1


Näyttelystä voi päätellä että laivat ja purjehtiminen olivat aina Juhani Grönlundin taiteen ja hänen elämänsä kesiössä.


Jussin tyttäret Mi ja Li Grönlund ovat tehneet hienoa työtä kootessaan näyttelyn Juhani Grönlundin taiteesta. Mi Grönlundin puoliso,  ITE-taiteilija Jori Kalliola on laatinut installaation "Maalari" Jussi Grönlundista. "Maalarin" ympärille on luotu näyttelyyn kokonainen ateljeemiljöö.





Auringon laskiessa 6



perjantai 10. syyskuuta 2021

Lappi porot Kukkolankoski Levi Raattama Taatsin seita

 Lapinhulluus iskee




Kukkolankoski



Matkalla pohjoiseen poikkesimme Tornionjoen rannalla Kukkolankoskella kuvailemassa ja nauttimassa lohikeitot salaatin kera. 



Raattama








Lähdimme Raattamaan. Ajoimme noin 30 kilometriä Muonion tietä Leviltä. Kuljimme reittiä joka meni Ounas-Pallastunturin kansallispuistoalueen läpi Pallastunturin ja Pallasjärven välistä Raattamaan. Kuvasimme maisemia ja poroja, joita tuli vastaan jolkotellen pitkin tietä ja tienvieriä. Sitten kauppaan ostoksille sekä yhdelle Mika Kaurismäen elokuvan  Mestari Chengin kuvauspaikoista,  Raattaman Loimu-ravintolaan. Se ei tosin ollut vielä auki, mutta sisälle pääsimme kaupan kautta. Hyvää pitsaa sieltä olisi saanut, tiesivät paikalliset.




Raattamasta Leville














Tieva-Baari Pokan kylässä





Tieva-Baarissa oli sangen kansainvälinen meno. Englantilaispariskunta tuli porstuassa vastaan.




Poro näytti ystävällisesti tietä meille matkaajille, mutta kyllästyi sitten ja loikkasi metsään.


Taatsijärvi ja Taatsin seita











Taatsijärven rannalle pääsi Leviltä osin kunnostettavaa ja sorapintaista tietä pitkin Pokan kylän kautta. Kaikki vaivannäkö tuntui kuitenkin sen arvoiselta.  Kysymyksessä on vanha rotkojärvi, jonka rannalla kohoaa noin 11 metriä korkea Taansin seita, saamelaisten ikivanha palvontapaikka. Taatsijärvi kalliorantoineen olikin todellinen helmi, ajan pysäyttäjä ja seesteisen hiljaisuuden tyyssija Lapin luonnossa. Opasteen tietojen mukaan järven rantakalliot ovat 1,9 miljoonaa vuotta vanhoja. 





Yllättäen kaksi nuorta lenkkeilevää poroa jolkotteli vauhdilla suoraan vastaan kaistallamme, mutta  osasivat viime hetkillä väistää omalle puolelleen tietä. Näytti siltä, että porot nauttivat aiheuttamastaan hämmingistä ja vauhtinsa hurmasta.

Levin alppikylän raitilla

Majailimme Levin alppikylässä. Huoneen, johon sisältyi myös sauna, keittiö ja parveke, oli vain kivenheiton päässä torilta ja Levin rinteistä. 








Komeita poroja tiellä ja missä vain yhtäkkiä yllättäen









Porovaroitus

Porot eivät noudata mitään ihmisjärjen sääntöjä, vaan kulkevat miten tahtovat. Kotimatkalla takaa ohittelemaan porhaltanut pakettiauto löi äkkiä jarrut pohjaan ja kiilasi taaksemme kahden auton väliin. Kiireinen kuljettaja oli huomannut, että vastaan jolkotti vasenta kaistaa kaksi sarvipäätä. Takana ajanut, jo ohitettu lava-auton kuljettaja ei havainnut poroja ja ihmetteli äkillistä jarrutusta ja pakettiauton väliin kiilaamista valojaan vilkuttelemalla. Porot olivat ehtineet jo painella takaisin metsään.

Tällä matkalla näkyi poroja harvinaisen paljon. Ne herättivät ihmetystä ja ihailua meissä matkaajissa: kaikenikäisiä, monenkirjavia tai valkoisia, osalla komeat sarvikruunut tai värikäitä koristeita, osalla pienet sarven tyngät, pienimmät nupopäisiä. Lähtiessämme takaisin etelään, kauniit valkoiset porot ilmestyivät tien poskeen kuin viimeiseksi muistoksi Lapista.


Muuta tutkittavaa, kirjoja ja elokuva:

Hanna Apajalahti, Lappi pintaa syvemmältä. Matkailijan kulttuuriopas
Kalevi Leppänen, Lapinhullu. Tarinoita Lappiin rakastuneista
Rosa Liksom, Everstinna 
Mestari Cheng, Mika Kaurismäen elokuva
Mauno Niskanen, Niilo Oravainen - Lapin kuningas
Juha Pentikäinen & Risto Pulkkinen, Saamelaisten mytologia