Stalkkari herkistyy
Näin unen jossa puuhailimme normaaleja arkiaskareita veljeni ja edesmenneen äitini kanssa äidin asunnolla. Äitini oli toimessaan kuten aina. Kaikenlaista puuhattiin ja lisää suunniteltiin. Lopulta kysyin äidiltä:
- Etkö sinä muista että olet kuollut? Siihen heräsin. Unen maailma jäi mieleen leijumaan.
Kun syksy saapui, makuuhuoneeseeni lensi hippiäinen. Ensin lintu koputteli parvekkeella. Emme olleet koskaan nähneet sellaista lintua. Merkillistä. Selvitettiin netistä vierailijan laji. Arvostan tätä vierailua kovin.
Pyhäinpäivän aikaan unet luovat merkillisiä yhteyksiä. Kerran näin unta että olin tuntemattomien ihmisten kanssa perhejuhlissa. Kaikilla unen henkilöillä oli selkeät piirteet eivätkä ne muistuttaneet kohtaamiani henkilöitä. Muistan heidän kasvonpiirteensä vieläkin. Oli muistotilaisuus. Vainaja oli yksi vieraista ja näytti viihtyvän seurassamme. Unessa tiesin että pyhäinpäivä lähestyy.
Olin vaaleahkon miehen ja tummahiuksisen keski-ikäisen naisen seurassa, juteltiin kolmistaan. Kaikenikäisiä perheen sukulaisia kulki ohitsemme vihreälle verannalle. Eläväistä väkeä. Vanhanajan tunnelmaa.
Aina kun poismenneet välähtävät tietoisuudessa, koen sen hyvin lohdullisena. Ihan kuin haluaisivat sanoa jotakin tai ilmaista läsnäolonsa. Kaikki ilmaantuneet viestivät samaa. Tulevat ja menevät kuin väläyksinä, lempein ilmein. Unessa kaikki ovat samassa maailmassa ilman ihmettelyä.
Sytytän vielä keltaisen kynttilän, uneni naiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti