Ihmiskoe - viikko ilman Facebookia
Halusin tietää mitä teen toisin kun facebook ei kulje mukana elämässäni, kaipaanko facea lähes kymmenen vuotta siellä notkuttuani ja mitä erityisesti?
Aloitin facebookista vapaan viikkoni maanantaista, sunnuntaina valmistauduin. Siivosin joulut pois ja tutkin samalla pari kaappia, jonne joulujutut aina sullataan. No ihan hyvä, kaapit on tsekattu ja siivottu. Maanantaiksi suunniteltiin koko päivän kauppareissua. Kaikki vaan kerralla ja unohdetaan ostokset noin viikoksi. Mahaa nipristää.
Yllättäen heräsimme molemmat normaalisti. Vähän kyllä karvasteli kun ei voinut kutsua fb-kaverita kahville, ei katsoa kavereitten kuulumisia ja lukea juoruja ja maailman uutisia. Olin antanut itselleni luvan somettaa muuten, että uutiset näin kyllä muualtakin. Mahaa nipristää oikealta puolen.
Muutos: Kahvittelin seurassa, yleensä herään katsomaan facen ensin, sitten kahvit ja jatkamme lukujamme. Pääsimme kauppalistan tekoon nopeasti. Yleensä tieto kauppakierroksesta saa molemmat epätavallisen aamu-unisiksi.
Kauppapaikkoja oli aika lista. Apteekki, Autlet toppatakkikauppa, luontaistuote, kirjakauppa, Wallilaan kahville, Petekseen tekemään ostokset suoraan maatilalta, kirpparivaraus, Lidliin ja Sokkariin, muovit keräyspisteeseen. Mahaa nipristelee.
Muutos: Huolellisempi lista, muistin katsoa ennen lähtöä onko valuuttaa tilillä ja maksaa yhden laskunkin. Tein nopean nettidiagnoosin: se on umppari.
Kotona syötiin männäpäiväset ruuat. Maha ei tykkee.
Muutos: Paino on laskenut molemmilla. Vähän, mutta kuitenkin. Ei kerkeä miettimään koko ajan mitä sit söisi, kun puuhailee enemmän. Diagnoosi täsmentyy: umppari tai sappikivet. Tai maksa häijyilee.
Illalla. Katsoin reseptin kirjasta ja leipasin kakkaroita. Nipristelee.
Muutos: Kakkarat olivat paremman makuisia kuin ennen. Pistin smetanaa päälle. Ennen joulua suunnittelin leipovani, nyt sitten vain muitta mutkitta aineet yhteen ja kakkarat uuniin.
Illemmalla. Löysin blogin, mitä tutkia. Hyllystä löytyi tarot-kortit. Selkeä tilannekatsaus, mukava katsaus olisi ollut riittävä. Kirjoitin blogiin, koska huomenna en enää muista puoliakaan mitä olen tehnyt eri tavoin. Tarkkailen itseäni kuin hyönteistä.
Muutos: Lukemiseen keskittyi, mutta kirjoittaminen on kuin kauppalistan tekoa.
Muuta muutosta. Soitan kavereille, kun ei ole facea missä jutella. Ja sovin oikean tapaamisen. Suunnittelen viikkoani enemmän. Seuraavana päivänä on soitettava sitten terveyskeskukseen. Kai se vielä toimii niin kuin ennen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti