Cats'n Greece Kreikassa kissat pitävät sinua silmällä

               Kissat ilmestyvät kaikkialle missä ikinä liikut

  

Tarinat kuten kissat Kreikassa,  ilmaantuvat tiellesi kuin tyhjästä. Kissan läsnäolo on vain ensin tajuttava. Siellä ne ovat, auringonnoususta auringonlaskuun kaikkialla läsnä.

                 Voit tarkkailla kissoja ja oppia paljon. Opettamaan ne eivät rupea.

Luonto on itsessään kuin mielikuvitus. Se kaikki minkä olemme aikojen kuluessa, tuhansien vuosien vieriessä rakentaneet ympärillemme, oli aluksi vain kuvitelmaa.


                       
                                                                           

    Hämmentäviä sattumia, näette samana yönä samaa merkillistä, synkkää unta. Etsit selitystä.

Hiiviskelevä vaanijasi uskottelee sinulle että olet tyhmä ja mitätön ja ainakin varttihullu, se vaatii ja vaatii, tekee sinusta syyllisen kaikkeen, aitoutemme häviää kuin tuhka tuuleen, vaikka se oli, nyt vain pelkäät paljastuvasi. Hiiviskelijä kintereillämme on se joka emme tahdo olla, en en, en ainakaan tuollainen ole. Tuskallisia muistoja, nolottavia tunteita, mauttomia ajatuksia, jotka on torjuttava kaikin keinoin. Mutta ei, hiiviskelijä iskee peilin säpäleiksi takaapäin päähäsi.

Halusin eniten maailmassa oppia lentämään. Kissani halusi vain ruokaa. Ensin. Sitten se lähti venytellen kanssani matkaan, minne ikinä halusin. Ja kyllästyttyään jatkoi minne mieli.

Kissa vain on, hiiviskelijä on oma luomukseni, oman mieleni paha Amerikan sisarpuoli, turha sen kanssa on sähistä.

Talleta kissan viisaudet, ja sinusta tulee rikas, vaikka et mitään omistaisi. Sinä olet sinä ja kissa on saalistaja, molemmat rinnakkain omissa maailmoissaan. 

Kohtaatte, sinä ja kissa. Kun poistut, se hyppää paikallesi nukkumaan, jos tykästyi sinuun. Pidä kohtaamista lahjana. Kohtaa hiiviskelijä rakkaudella, äläkä rupea sille hiireksi. Silloin se kyllästyy sinuun ja menee tiehensä.

Joka uskoo valoomme, vaikka vain yksikin, voi parantaa meidät. Näe loistosi, riko odotukset joita päällesi on kaadettu. Aurinko nousee.

En ymmärrä yhtään, mutta kuvat loistavat, teksti välkehtii.
Joku jossain vielä ymmärtää, ja selittää minullekin.
Jokin hipaisi hännällään kulkiessaan ohi. Kulkiessaan tästä, ilmaantuessaan tielleni yhä uudelleen, muutti kaiken, muutti minut.
En vielä tunne tätä uutta mikä minussa nyt on tai mikä olen, oloni on vapaa ja irrallaan. Minä on.