Turun keskustassa pikku promenadilla

Poiketaanko tuonne? Kesähaahuilua keskellä Turkua

Robert Doisneau ikuisti tavallisia ihmisiä Pariisissa toisen maailmansodan jälkeen. Kuvissa on vauhtia ja tunnelmaa. Näyttely oli esillä Turun taidemuseossa. 

Eläviin kuviin pääsi tutustumaan Kinopalatsin elokuvissa. Tällä kertaa vuorossa oli uusi kotimainen "Miami". Vaikuttava ja varsin dramaattinen elokuva.

Kesäinen näkymä Turun taidemuseolta kaupungin keskustaan päin.

Sykähdyttävä puu aivan talon seinämässä. Onhan tämä kuva Suomesta? Kyllä ja vieläpä keskeltä Turkua.

Ulkoisesti Prinsessa Ruususen linnaa muistuttava Hotelli Park aivan Turun Turun taidemuseon lähistöllä. Kaikki huoneet omanlaisiaan, niin näyttivät olevat hotellivieraatkin: pihaan pörähtää diplomaattiautoja pimennettyine ikkunoineen, ruotsalaisturisteja hybridiautoineen. Rauhallista ja viihtyisää, iloa kaikille aisteille.

Pienen Kirjapuodin tarjottimet kiilsivät ja kahvi sekä sämpylä maistuivat.

Tarjolla kirjoja ja katunäkymää suoraan Pienen Kirjapuodin ikkunasta.

Iso-Puolalan salissa Puolalanmäellä oli esillä jugend-tyyliä sadan vuoden takaa. Myös ostettavaa löytyi, kuten myös Iso-Puolalan vintistä.

Iso-Puolalan talo, auki kesän 2017 loppuun ma-pe 9-15.

Ei pääsymaksua.

Puutarhan keskieurooppalaista rehevyyttä Park Hotellin pihamaalla Turussa.

Iso-Puolalan vintti toimii tämän rakennuksen ylimmässä kerroksessa.

Kukkia ja valoa Iso-Puolalassa.

                                               

Iso-Puolalan salissa on historian havinaa: tässä kuvassa kauniit kuviotapetit ja  perinteinen huonekasvi,  enkelinsiipi.

Kahvila Babylonin syntyreplat

Kahvila Babylonin syntysanat: olisi ollut kiva pitää kirjapuotia.

Kirjapuodissa olisi ollut myös pieni kahvila. Omintakeiset kantakundit keittelisivät chili- tai kaneli- tai kardemummakahvinsa omin päin jos me emme kerkiäisi. Kesällä pääsisi sisäpihalle lukemaan tai kahvittelemaan tai juomaan kauden smoothien. Kahvilavieraat kuiskuttelisivat nurkassa mielitiettynsä kanssa tai intoutuisivat jakamaan kuulumisia ystävän kanssa tai tulisivat pitämään pajatusta kunnallisista asioista oikein porukalla. Talvella olisi somaa olla pieni takka jonka ääressä lueskella aarteita ja hörppiä kuumaa kaakaota. 

Todellisuudessa kahvilan talous voisi olla vähän niin ja näin. Virkistäviä kuvitelmia pitää voida kuitenkin elätellä. Kahvilan nurkassa on myös pieni kirjojen kierrätyspiste. Kauniita postikortteja. Lastenkirjoja. Sarjakuvia. 

                                                                        Martta Wendelin

Kesähuoneeseen majoitamme väkeä vaikka musiikkiviikolle. Sisäpihalla omenapuun alla kun istuskelee, lehvien läpi kimmaltaa meri. Kesähuoneelta pujahtaa paikallinen kirjailija sanalle juuri saapuneen putkikameraväen kanssa. Luomistyö kaipaa breikkiä ja valokuvauskoneet toimivat hyvinä houkuttimina. Sisäpihalla aika hidastuu, mutta on elämää täynnä. Menneisyys läsnä. 

                                                             

                                                                      Kaya Hansson, Gungan

Kahvilaamme olisivat kanta-asiakkaat tervetulleita vaikkapa kutimensa kanssa kuuntelemaan puodinpitäjän lukevan jotakin ihanaa maalailevaa, vähän romanttista kirjaa. Tänään luetaan Elisabeth Goudgen Vanhaa majataloa. Siinä takan ääressä kun istuimme kulahtaneissa nojatuoleissa, niin kohtahan siihen hiipi muitakin kuulijoita. Kirjat joita luetaan on huolella valittu, ne  kutsuvat luokseen juuri oikean ihmisen.

Sisäpihan puutarhassa istuivat  myös kaverukset lämpimänä kesäiltana värittelemässä zen-henkisiä värityskuviaan hiljaa jutellen ja värikyniä vaihdellen.  Heidän katseena osuu portin välistä pilkottavaan mereen tämän tästä. Vieno tuulenhenki koskettaa heitä ja lennättää servetit pitkin pihaa.

                                                                              Martta Wendelin

Ihanasta haaveesta tai valveunesta sattumalta yhteen yhyttyneitten ystävien kanssa syntyi  Kahvila Babylon. Se räpyteli hetken silmiään juuri luomassaan maailmassa. Ja kohtapa siellä jo kuppilan pitäjän ystävä lämmittää pihasaunaa, saunamajurin kopioimien ohjeitten mukaan.

Kuralan Kylämäki

  Pölhölän kesäreissu Kuralan Kylämäkeen

Kaunis heinäkuun päivä houkutteli Pölhölän väen kesäiselle reissulle vanhoja aikoja tutkimaan.
Tuttu, mutta aina uusi kohde, aivan Turun kainalossa vanhan Hämeen Härkätien varrella mäentöyräällä sijaitseva Kuralan Kylämäki oli auton keulamerkin tähtäimessä.
Pienten kaupunkikierrosten jälkeen Kylämäki häämöttikin jo horisontissa.

                                     

Ensitöiksi tarjolla oli käden taitoja testaava askare Kuralan kokeiluverstaan puutyöpajassa. Näppärä matkalainen sai muistoksi itse tehdyn kotimaisesta puusta veistetyn hengarin. Komea tuli, totesi infopisteen opaskin.

Iso-Kohmon talon väki toivotti tulijat tervetulleiksi. Pölhölän väki oli utelias kuuntelemaan talon kuulumisia. Pihakanalassa viihtyvät kanat munivat ahkerasti ja ilmoittivat aikaansaannoksestaan komealla kotkotuksella.  Kanatarhan väki on saanut nimensä suomalaisten filmitähtien mukaan. Tauno komeilee kukkona ja pieni vaalea kana on puolestaan Ansa.

Iso-Kohmossa eletään 1950-luvun tapaan ja esineistö Kuralan Kylämäessä on myös samalta vuosikymmeneltä. Tavaroihin saa koskea ja leluilla leikkiä, tuoleilla istua. 

Perinnepuuharhassa Pölhälän väki pääsi ihastelemaan kukkaloistoa.

Leikkitupana toimivan Vähä-Kohmon tilan luhtiaitan ikkunan takana kypsyivät punaiset viinimarjat.

Kurkistus leikkitupaan. Mitä siellä olikaan odottamassa.

Rivistö värikkäitä teerasioita.

Leikkituvan lomittain laitetut räsymatot.

Iso-Kohmon päärakennuksen sali.

Tauno-kukko sekä vanhan ajan filmitähtien mukaan nimetyt kanat tepastelivat kanatarhassa. 

Mikä parasta,  Kuralan elävän historian kylässä ei peritä pääsymaksuja, ihanteellinen kohde siis vaikkapa lapsiperheille.  Kahvit ja lounaat järjestyvät perinteitä kunnioittaen ja kohtuuhintaan, omia evätä voi myös hyödyntää. Isokin joukko hajaantuu mukavasti eri kohteisiin, uniikin paikan kiireetön ilmapiiri on arjen ja pyhäpäivän luksusta. 

Pölhölän väki jätti haikeat hyvästit Kuralan Kylämäelle. Palaamme taas.

Onnen lista

                          Onnellista. Stalkkarin onnen lista.

Kukkaset. Perhoset. Kesävieraat. Joulukirje. Päiväunet. Badding. Lennon. Muistot. Sauna. Elämä. Kaikkeus. Kauniit erikoiset kivet. Hyvä soffa. Nuoruuden ystävät. Kumppani. Matkan odotus. Kiiltävät hiukset.

Mustikat. Kaneli. Mustaherukan tuoksu. Hunaja. Siemenet leivässä. Portit. Mekot. Kesä. Lukunurkka. Laineen liplatus. Nokikanat. Lunnit. Uusi inspiroiva kirja. Kauniit sanat. Holvikaaret.

Suorapuheiset ystävät. Uudet perunat ja silli. Kananmunat. Uutispuuro ja marjat. Paistetut kalat. Kuuma kaakao. Peilit. Vihreä väri. Oranssin sävyt. Musta. Punaiset kengät. Häät. Pikkulapset touhuissaan. Kahdenkeskiset hetket. Tuuli. Meri.

 Männyt. Vanhat tädit. Mustavalkoiset kuvat. Puutarhat. Taiteilijakodit. Siivousmusa. Kuvioidut värikkäät kankaat. Sametti. Omatekoiset perinteet. Postikortit. Vanhat metsät. Sypressit. Yhteenkasvaneet pariskunnat joiden liekki ei sammu. Häämatkat. Tytöt. Sydänystävät. Sielunkumppanit.

 Lavatanssit. Nauramiset. Itseironia. Mondo. Sanomalehti. Päiväkirjat. Taiteilijayhteisöt. Jugend-talot. Art Deco. Berliini. Kreikka. Skagen. Kalastajakylät. Kanada. Tähdet. Kirjat joita ei malta laskea käsistään. Kultahäät. Kaukokaipuu. Nikkarointi. Kantarellit. Oliiviöljy. Feta. Yrtit. Fillarointi.

Matkakumppani. Taidesivustot. Lehmät. Hirvet. Maalaistalot. Räsymatot. Lyhdyt. Elokuu. Kuutamo. Junat. Satamat. Kotikuuset. Katajat. Mandalat. Pölhölät. Kreikka. Purjeveneet. Saaret. Unelmatortut. Kahvilat. Laivat. Linnut ja kaikki. Metsät.

Kesävieraat

                                   Stalkkarin muistelmia kesävieraista

 


Kesävieraat ilmestyivät maalaistaloon. Silloin tiesi, että suvi oli tullut kun sukulaisia porhalsi kyläilemään läheltä ja kaukaa. Elettiin taas ikimuistoista ja sadunhohtoista keskikesän  aikaa.

 Äiti taisi olla kovilla huolehtiessaan maalaistalon askareista ja muonittaessaan koko porukan. Täyttä elämää elettiin. Paljon töitä, naurua, heinätöitä, aurinkoa, uintia, kesäyön taikaa, varhaisia herätyksiä, lasten mekastusta, korttipelejä ja halmaa, saunan lämmitystä, kahvittelua heinäpellolla, marjastusta, aikuisten juttuja tummenevaan iltayöhön. Aurinko paistoi koko kesän, osan aikaa öisinkin. 
Fiini tätini poimi niittykukkia malikkoon. 

Ihania otuksia

                                                      Stalkkarin kesätyyliblues

Kesätyyli jolla kesänainen valloittaa. Itsekseen omaan charmimuotoonsa kasvaneet hiukset. Tukkaponnari, neonvärinen. Jos hiki valuu tukasta. Kirkuvan värinen kukkamekko, tai samantyylinen tunika tahikka muu epämääräinen paituli sekä shortsit, lantiomalli tai legginssit tai vakoverkkarit. Sävy sävyyn huikean väriset valecroksit. Paljon koruja ja muita killuttimia. Moniväriset aurinkolasit. Merensinistä tahikka vihreää lohkeillutta kynsilakkaa. Tyylin viimeistelee Biteman musta reppu, joka on ikimallia, eikä se mene rikki millään. Siihen menee kaikki paremmin kuin käsveskaan, siskot.

Luonnonkarvaset ja suonikkaat sääret. Pattipolvet. Uhkea kesäolemus. Parit partakarvat, voimakas kukkaiskesätuoksu, muu tuoksu naturelli. Eli hikinen.
Nauraa niin että raplingit tipuu rakennuksista. Rakastaa yksinkertaisia asioita. Ostelee aarteita joihin hukuttaa kämppänsä. Aarteita pitää ihastella. Kirjottelee mitäs sattuu mieleen moljahtamaan. Luulee olevansa hauska. Luulee olevansa nuorekas, mutta on jollekin viime vuosisadan kymmenelle jämähtänyt. Ikihippi. Tietää kaiken. Esmes taiteesta, tyylistä, pöperöistä, kirjoista. Ja sanoo sen kovaan ääneen. Arvostelee kaikkee mikä liikkuu. Ei itseä. Itse on täydellinen. Muuta!? Kova mimmi!!! 

Kesäuni

                                                  Aikaa unelmille

Muurahainen ja minä. - Tiedän kesäpäivän onnen. Tauko jota odotan koko päivän. Ja hep, pääsen takapihalle kirja-aarre kainalossa. Himoitsemani opuksen noudin tänään postista samalla kun kävin pankissa. Vaikka tuntui ettei näin kuumalla jaksa raha-asioita miettiä. 

Luen autuaana. Ja nukahdan. Seuraan itseäni uneen, edelleen autuaana, kesästä, kirjasta, päiväunelmista. Puoliunessa muistan sinivioletit akileijat jotka juuri istutimme. Minä ja mies. Mummon kukista, akileijoista jotka piirtyvät valkoista porttia vasten, on helppo livahtaa unen portista lapsuuteen. Tädin volkkariin, johon mahtui kahdeksan yhtä aikaa. Tai aikaan jolloin takapihalla vilisi lapsia tai muita hilpeitä seurueita. Vilahtavat ja hajoavat taivaalle ajatuspilviksi. Tänään näin kirkkaankeltainen kuplan. Onni on, koko päivän, sitä se tietää.

Herään ja ajelehdin valveunen autuudessa. Muurahainen kiipeää pitkin vartaloani. Muurahainen paratiisissani. Kesän kukkasista, omenapuusta, ruusupensaista kuuluu pörinää, surinaa, hyrinää. Lepään vielä hetken. Vielä vielä vähän lisää helteisen kesäpäivän autuutta. Jään ajelehtimaan tietoisena vain sitä että olen.