tiistai 19. kesäkuuta 2018

Saaren vangit

                                                                     Mereltä tuulee




- Onko vene kunnossa? Irma utelee.
- Pitäisi olla. Perämoottori on huollettu ja tankki täynnä. Merelle on syytä ottaa myös uudet kiinnitysköydet. Ties millaisen myrskyn silmään joudumme. Matka ei ole pitkä ja kohta olemme perillä, Antti selostaa.
 Merimatka sujuu auringonpaisteessa, vaikka pohjoisen suunnasta puhalteleva tuuli tuntuukin vähän vilpoiselta. Se on tätä Suomen suvea.
- Minnekäs meidän kiinnityspoijumme on oiken vaeltanut. Jäät ovat kai sitä vähän siirrelleet. Tuuli painaa veneen keulaa kohti ulappaa. Kesän ensimmäinen uintireissu, Antti siunailee.
  Lopulta kaksikko ja vene ovat turvallisesti perillä. Jalkojen alla on kiinteää, joskin vähän kaltevaa maaperää ja veneen köydet tukevasti kiinni poijussa ja laiturissa.




- Illalla sitten takaisin. Ruokaa ei varattu kovinkaan pitkää oleskelua varten. Vettä on sentään mukana pari kunnon kanisterillista.
 Ilta kuluu pikku puuhailuissa. Hämärtyy ja kuukin nousee taivaalle.





- Eiköhän lähdetä vasta aamulla? Väsyttää vähän tämä tällainen yhtäkkinen rehkiminen, vaikka se hauskaa onkin, ehdottaa Antti.
 Yö vaihtuu aamuksi. Pienen tyynen hetken jälkeen tuuli kääntyy etelään ja puhaltaa navakasti. Rannan puut huojuvat ja havisevat tuulessa. Linnut lentelevät kuin hädissään. Kauempana näkyy vaahtopäälaineita.




- Tuonne ei kyllä lähdetä, Irma tokaisee.
 Tuuli ei näytä tyyntymisen merkkejä. Ilta ja päivä venyvät kohta kolmanneksikin. Yhdeksi illaksi varattu ruoka uhkaa loppua. Onneksi mökin kätköistä löytyy kaurapuurotarpeita sekä ohra- ja riisiryynejä. Vesikin riittää varmasti.





- Tämä on sellainen pakollinen dieetti. Kylmälaukussa on Eetvartti -grillimakkarapaketti, kahdeksan Annabella -perunaa, sillipurkin loppu ja lientä, kurkunpätkä, salaattia, vajaa paketti jälkiuunileipää ja edellispäivänä itse savustettua lohta. Veneestä löytyi iso pullollinen kivennäsvettä.



- Nyt tyyntyy. Lähdetään. Kotimatkalla moottori sammuu kerran, mutta käynnistyy heti yhdellä yrityksellä. Aikamoinen matka, tuumii Antti kotirannassa.
 Oli viisasta odotella sään paranemista. Meripelastajatkin ajelivat isolla veneellään ohi pari kertaa myrskyn aikana. Ehkä he kävivät auttamassa pulaan joutuneita veneilijöitä.