Kahvila Babylonin kirjavat joulukalenterit

                                         Matkalla jouluun

Joulun odotuksesta innostunut lapsikatras, pienen koulun sekalainen kansainvälisen näköinen luokka, jossa vilisee innokkaita oppilaita, avaa Lisbeth -opettajan perässä Kahvila Babylonin oven. Pihalla puhaltelee rivakka tuuli, joka riepoo kahvilan pihapuihin ripustettuja jouluvaloja. Hätääntyneet linnut yrittävät istahtaa tuulessa kiivaasti heiluvalle lintulaudalle. Ruokintapaikka on täynnä kaiken maailman tinttejä.

- Hei mikäs paikka tämä on? Aika outo, mutta kiva, kiljahtaa ensimmäisenä sisälle astunut kiharatukkainen poika. Lapset haistavat tutun juuri paistetun joulutortun tuoksun.

Oven takana odottelee kaksi aikuista vähän varttuneempaa ihmistä: kouluvaari Antti ja koulumuori Päivikki.

Nuori kouluavustaja Miia-Maria on opettajan tukena ohjaamassa villiä luokkaa. Ei koskaan tiedä, mitä lapset saavat päähänsä. Heitä voi odottaa jouluinen yllätys.

- Hei lapset, mitäs kuuluu? Autatteko hiukan tuolien asettelussa? Opettaja olisi kiitollinen avusta. Käväisen itse kirjahyllyllä, josko sieltä löytyisi jotakin mukavaa luettavaa, opastaa kouluvaari Antti ulkovaatteensa naulakkoon ripustaneita lapsia.

Antin käteen sattuu kivan näköinen Timo Parvelan kirjoittama kirja. Sen kannen kuvassa on lumiselle pihalle väsätty suuri pallo sekä talvisiin pukimiin sonnustautunut kissa ja koira.

Pihalla nököttävässä suuressa pallossa on isoja numeroita ja selviä naulan jälkiä. Väykkä -koira on naputellut pitkän yön aikana yllätystä Maukka -kissalle. Nythän on joulukuun ensimmäinen päivä ja aika avata ensimmäinen luukku joulukaleterista. Joulukalenteri sattuu vain olemaan suuri pallon muotoinen ja näköinen mieletön lumipallo. Lapset seuraavat virne naamallaan herkeämättä hullunkurisia kaveruksia Maukkaa ja Väykkää ja yritystä murtautua ensimmäisestä kalenteri-ikkunasta sisään. Niin päästään joulun vauhtiin!
Lapset haluavat tietää mitä seuraavassaa luukussa on. Kouluvaari lupaa. Ensi töikseen heti huomenna koulussa hän jatkaa tarinaa.

Lisbeth -ope löytää Hannele Huovin Matkan joulun taloon ja aloittaa sieltä tunnelmoiden Tuomas   tontun tarinan. Opettaja mielistyy kirjaan kovin, tätä me jatkamme luokassa myös, Lisbeth suunnittelee. Vanhanajan kerrontaa, uuden ajan lapsille. Kyllä! Ja aamun avaukseen tarinoihin liittyviä lauluja, ope yhtäkkiä muistaa vanhan cd-levyn koulun kirjastosta. Ei tarvittu kuin pikku kurkistus joulun taloon ja mieliala on muuttunut. Ukset joulun taikoihin raottuvat vähin erin jälleen.

Koulumuori Päivikki pääsee myös kertomaan löytämästään jouluisesta kalenteriaarteesta, Rosmariini tontusta. Hän avaa joulukalenteri-kuvakirjan Rosmariini ja joulun taika. Tonttutytöt ovat saaneet mausteiset nimet, Rosmariinikin monella ärrällä varustetun. Sekös tonttutyttöä jurppii.  Kirjassa joulun taika on pelastettava noidan hallinnasta.
Oi, tätä kirjaa voin jatkaa koko yhdysluokalle koulussa huomenna ja koko joulukuun ajan päättää koulumuori, josta tuli oitis joulumuori satuineen.

Lopuksi katsotaan koko porukan voimin Kattilakosken perheen toilailuja joulukalenterin ensimmäisestä luukusta Heinahattu ja Vilttitossu joulun jäljillä.
Kahvilan isäntä kutsuu kaikki lopuksi juomaan vihreää teetä tai kaakaota joulutorttujen kanssa.
On aika lähteä kouluun, mutta kenelläkään ei ole kiire. Lapset ja aikuiset tutkiskelevat eri puolella kahvilaa, jos jotakin mielenkiintoista vielä löytyisi.

Koulumuori Päivikki saa Kahvila Babylonista lainaksi Kattilakosken perheestä kertovan kirjan. Hän aikoo lukea kirjaa skypen kautta lapsenlapselleen, joka asuu kaukana ja meren takana. Tai ehkä Riku kuuntelisikin mielummin Maukan ja Väykän mielettömästä lumipallosta? 

Nuori kouluavustaja Miia-Maria jää notkumaan vielä kahvilan joulunurkkaukseen. Hän nappaa käteensä salaperäisen tuntuisen kirjan, Jostein Gaarderin Joulumysteerion.
Kirjan tarinassa nuori Joakim etsii isänsä kanssa itselleen joulukalenteria, näyttää siltä että marraskuun viimeisenä päivänä kaikki joulukalenterit on jo myyty.
Kirjakaupan kirjapinon vierellä on nojallaan vanhan näköinen salaperäinen joulukalenteri, kaupan harmaapäinen myyjä ihmettelee itsekin outoa kalenteria, joka on ilmestynyt kuin itsekseen kaupan hyllylle. Joakim saa joulukalenterin mukaansa ja avaa ensimmäisen luukun seuraavana päivänä. Hän yllättyy toden teolla.
Kouluavustaja Miia-Maria ryntää muun joukon perään kädessään löytö. Tämä on varmasti mielenkiintoinen tarina, jossa on joulun aito henki. Joulumysteerio.

Kahvilan isäntä saattelee lapset ulos ja jää seisomaan kahvilan portaille. Pieni poika palaa rappusille isännän luokse ja kättelee isäntää. Sitten palaa toinenkin, ja kolmas. Kaikki muutkin lapset tekevät samoin kukin vuorollaan. Myös aikuiset kiittävät lainaksi saamistaan kirjoista. Kouluavustaja halaa vielä viimeiseksi ja toivottaa Oikein Hyvää Joulun odotusta.

Kahvilan isäntä palaa sisälle ja etsii käsiinsä jännittävää lukemista: Joulukalenteri -kirjasta sitä löytyy. Isäntä etsiytyy vihreään lempinojatuoliinsa keltaisen lukulampun alle ja kurkistaa  ensimmäistä kertaa Lusijan tarinoihin. Ulkona ulvoo joulukuinen hyinen tuuli. Sisällä on lämmintä.