Blogiarkisto

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Suomalainen Joulutarina

     Joulutarinan Nikolas veistää joulun suomalaisittain





Suomen itsenäisyyspäivänä, joulukuun kuudentena, koko kahvila Babylonin väki kokoontuu katseluhuoneeseen kuin taikaiskusta yhtä aikaa katsomaan Juha Wuolijoen Joulutarinaa. Moneen kertaan katsottu Joulutarina herkistää mielen.
 Nuoren Nikolaksen muu perhe kuolee onnettomuudessa ja 
Nikolas kasvaa syrjäisessä Lapissa kyläläisten ottopoikana. Nikolas veistelee mielellään puusta erilaisia eläinhahmoja jokaisen perheen lapsille kiitokseksi huolenpidostaan.
Vasta katkeroituneen puusepän Iisakin ohjaamana hänestä kasvaa nykyään kaikkien tuntema maaginen hahmo, joka jakaa jouluna lahjoja.





Joulutarina kauhistuttaa, liikuttaa kyyneliin asti ja innostaa. Lapin talviset maisemat antavat kehyksen katsojan mielikuvitukselle, haaveelle joulupukista. 
Kari Väänäselle ei tee mieli Iisakkina pistää yhtään hanttiin, Hannu-Pekka Björkmanin pukki on aito, rauhallinen ja luotettava joulupukki, tukkakin kasvaa ja väri muuttuu oikean tuntuisesti Nikolaksen vanhetessa eikä katsojaa rupea ärsyttämään irtoparta pukin naamalla. Nikolaksen hahmojen uskoo hyvin olevan sama ihminen koko ajan, näyttelijöiden olemus toimii samanlaisessa rauhallisessa tempossa.
Elokuva päihittää rauhallisuudessaan viuhuvat ja nopeasykkeiset kansainväliset joulupukkileffat. Juha Wuolijoen elokuva luottaa kerronnan voimaan, joulutarinaan.
Tarina on niin vahva, että se sulattaa vaivatta monenlaiset jouluperinteen kertomukset yhteen kuten punanuttuisen pukin ja lentävät porot. Myös Pyhä Nikolaus, Myran piispa,  joka eli noin 300 vuotta jKr. ja jota pidetään joulupukki-hahmon esi-isänä,  joutui orpona 12-vuotiaana luostariveljien hoiviin, myös hän halusi auttaa hätään joutuneita ja tehdä hyviä tekoja salassa, myös hän otti huomioon lapset. Joulusukkakin yhdistetään vanhoissa tarinoissa Pyhään Nikolaukseen, joka tarinan mukaan pudotti savupiipusta kultarahoja auttaakseen perheenisää saamaan myötäjäiset tyttärilleen. Kultarahat putosivat takassa kuivumassa oleviin sukkiin. Näin hämmästynyt  isä pääsi pinteestä ja tyttäret naimisiin. Wuolijoen Joulutarinan Nikolas keksi kuitenkin paketoida lahjat. 
Ei ole ihme, että Joulutarinaa katsotaan muuallakin kuin kahvila Babylonissa joka vuosi ennen joulua. Siinä on oikeaa joulun taikaa. Nikolaksen hyvyys tulee kaukaa ja kestää tuleviin aikoihin. 

Nikolaksen elämän käänteisiin pääsee käsiksi myös Marko Leinon kirjoittamasta Joulutarinasta.
Kirjaa saa jo lukea useilla kielillä ja sitä saatetaan lukea joulusta jouluun aina uudelleen kuten Suomessakin.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti